Ystäviä vai vihollisia?

Miia kiinnostuu eräästä miehestä. Mies flirttailee takaisin. Eräissä juhlissa Miialle kuitenkin selviää että mies on deittaillut jo erästä toista naista. Asia on Miialle ihan okei, mutta kuitenkin ajatus hänestä ja miehestä yhdessä on silti jäänyt alitajuntaan. He kuitenkin tutustuvat naisen kanssa toisiinsa. Miia kuitenkin miettii haluaako hän tutustua tähän ihmiseen, koska hän kuitenkin on kilpailija. Lopulta Miia tekee ratkaisunsa: hän lopettaa miehen katselun ja ystävystyy naisen kanssa (joka alkoi seurustella miehen kanssa myöhemmin). Nyt nainen kuuluu hänen läheisimpiin ystäviinsä ja miehenkin kanssa hänellä on mukavaa kaveripohjalta. 

Miksi ottaa riski olla saamatta yhtään hyvää ihmissuhdetta, kun tällaisella tavalla voi saada kaksi?

Kiinnostuksen kohdetta kohtaan tuntee yleensä suunnatonta mustasukkaisuutta. Sitä oikein kihisee kiukusta kun näkee jonkun pitkän blondin keikailevan sinun tulevan rakkaasi ympärillä, vaikkei mies sitä tietenkään vielä tiedä. Eräs ystäväni sanoi kerran:

pidä ystävät lähellä ja kiinnostuksestasi kiinnostuneet vielä lähempänä.

Hmm, onkohan tämä nyt ihan terve suhtautumistapa? Kuvitellaan, että nainen on kiinnostunut miehestä ja ystävystyy sitten toisen naisen kanssa jolla on myös samat tunteet miestä kohtaan. Heillä voi olla todella mukavaa yhdessä, mutta kun mies sitten tekee valintansa, naisten välit luultavasti rikkoutuvat. Tulee petetty olo sekä miehen että ystävän suunnalta. Ystävä on kuitenkin tärkeä tukipilari perheen lisäksi. 

Ystävien pitäisi mennä aina miesten edelle.

Mutta eihän näin käy kuin todella harvoissa tapauksissa. Sen hormoniräjähdyksen jälkeen nähdään vain oma pikku kultsikka, minusta ja hänestä tulee me ja sohvalla makoilu kahdestaan on niin romanttista että miksi sitä lähtisi (sinkku)kavereiden kanssa kaljoille kuuntelemaan heidän murheitaan? Kaikki eivät (luojan kiitos) ole aivan näin pahoja, mutta tiedän tapauksia. Kaikkein paras on, että kun ero sitten tulee niin ystävien pitäisi tukea. Kyllä sitä itketään ja räitään kaverin hienolle paidalle ja vuodatetaan kaikki miehen huonot viat aina sänkykamarista asti. Onneksi ystävät kuuntelevat ja paidankin voi aina pestä. He voivat unohtaa vuodenkin hiljaisuuden syystä että oikeasti välittävät näistä seurustelukotihiiristä. Pitkään sinkkuina olleet ovat joutuneet kestämään tätä kauankin. Kun se oma kulta vihdoin löytyy, niin kyllä unohdutaan omalle kivalle sohvalle lepertelemään ja kujertelemaan kuin kaksi kyyhkystä vaikka on pyhästi vannottu ettei ikinä siihen kaavaan langeta.

Mutta annettakoon se anteeksi, ihminen on heikko ja siellä sohvalla kiehnäyskin on ihan mukavaa oikean henkilön kanssa. Kohtuudella kuitenkin, eiks jeh?

Vicky Cristina Barcelonassa kolme ihmista saivat suhteensa toimivaan keskenään edes hetken aikaa. 

Olisiko syynä ollut sitten Barcelonan lämpö ja kauneus. Tuskimpa samaa lämpöä olisi pystytty pitämään suhteen yllä Suomen -30 asteen pakkasessa.

Kuva täältä.