sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Ero. Sattuuko enemmän kuin murtuma?

Sattuu.
Erosimme Miehen kanssa lopullisesti. 


Puhuimme asiasta puhelimessa muutama päivä sitten ja hän halusi loputtaa tämän. Hänen epävarmuutensa ei kuulemma ollut reilua minua kohtaan. Hän ei vain ollut valmis seurustelemaan. Syyt olivat hyvät ja yritän ymmärtää niitä. En ala kuitenkaan näitä asioita setvimään tässä. Ne jääköön meidän omaksi asiaksi. 

Olen kuitenkin itkenyt siitä asti kuin hullu. Olen valvonut öitä, enkä ole saanut syötyä. Hän oli ensimmäinen, ketä oikeasti rakastin ja ensimmäinen, kenestä oikeasti erosin. Ai helvetti että sattuu. 

Haluan kuitenkin blogissa kirjoittaa siitä, miten erosta selvitään. Miten matkataan eteenpäin. Kirjoitan siis, mitä itse olen tehnyt ja tulen tekemään ja te autatte minua tässä. 

Haluan sen verran sanoa, että rakastin sitä miestä oikeasti ja uskon meihin vahvasti. Tämä tuli sen takia vähän puun takaa ja tulen kirjoittamaan tästä varmaan muutamaan otteeseen. Mutta täytyy muistaa, että tämä suhde oli elämäni parasta parisuhde-aikaa, enkä unohda sitä koskaan. Lisäksi tiedän, että mieskin rakasti ja välitti minusta. Meidän elämäntilanteemme eivät vain kohdanneet. Väärä aika ja väärä paikka ja se tästä tekeekin niin saamarin tuskallista. 

VAIHE 1


Eroaminen: Me puhuimme tämän asian puhelimessa, koska loman takia emme olleet samalla paikkakunnalla. Minä otin asian puheeksi, mutta hän päätti sen. Itkimme (minä enimmäkseen) kumpikin puhelimeen, enkä oikein saanut sanottua mitään. Lopuksi mies vain sanoi "pidä huoli itsestäsi" ja siinä se. 

VAIHE 2


Heti eron jälkeen: Räkään tukehtuminen, itseään sääliminen, hyvien aikojen muistaminen, eron syyn löytämisen tärkeys, tunteiden heittelehtiminen (enimmäkseen silti suru). Itsellä tämä vaihe meni niin, että ensimmäisenä yönä en nukkunut ollenkaan, seuraavana päivänä tuijotin zombina eteeni kun en itkenyt ja yöllä itkin kaksi tuntia. Kun viimein nukahdin, nukuin 12h putkeen ja itkin taas aamulla. Masennus-itkeminen-masennus-kierrettä jatkuu koko ensimmäinen vaihe. Paskin vaihe. Ikinä.

VAIHE 3


Vihaaminen: Tämä vaihe näyttäytyy jo toisen vaiheen aikana pieninä välähdyksinä, mutta kun ei jaksa enää itkeä, alkaa vituttamaan. Tässä vaiheessa soitetaan parhaille kavereille, pohditaan asioita, mietitään miten huonosti mies kohteli ja kaivetaan esiin ne suhteen paskimmat asiat. Kaverit yleensä muistavat helpommin, jos olen valittanut suhteen aikana joistain asioista. He muistuttavat auliisti siis nämä mieleen. Edelleen kauhea, surullinen olo, mutta voimaa saa pikkaisen vihasta. Siitä, miten sinut on petetty. Itse kirjauduin takaisin myös tinderiin.

VAIHE 4


Apaattisuus: Nyt ollaan käännekohdassa. Voit pyöritellä asioita mielessäsi, miettiä mitä olisit voinut erotilanteessa sanoa, mikä meni vikaan ja MITÄ HELVETTIÄ TAPAHTUI?! Kaikki kaverini sanoivat, että älä soita hänelle. Anna olla ja unohda. Minä en kuitenkaan ole sellainen ihminen. Mietin ja vatvon asioita tasan niin kauan, kunnes saan purettua ne. Siispä kirjoitin paperille kaiken, mitä haluan Miehelle sanoa, otin puhelimen kouraan ja soitin hänelle. 

Sanoin hänelle kaiken, mikä sydämessäni oli. Kaiken mitä tunsin, miten pettynyt olin ja kuinka häntä rakastin. Sain myös vastauksen omaan kysymykseeni "miksi?". Siksi, että hän ei rakastanut minua tarpeeksi, että olisi saanut selvitettyä oman elämänsä vuokseni. 

Tämä oli minulla itselläni käännekohta. Joillekkin sopii puhumattomuus, mutta minun on pakko tietää. 

VAIHE 5


Asian hyväksyminen: Pisin vaihe, joka saattaa kestää päivästä vuosiin. Minulla se alkoi hetki sitten. Koko kehoon levisi lämpö, jonkinlainen hyvänolontunne. Välillä mahaan koskee ja meinaa itkettää, mutta kaiken sen alla on ajatus: "Jos meidät on tarkoitettu yhteen, päädymme yhteen. Ei tällä kertaa, parempi näin". Asia pitää hyväksyä pikku hiljaa. Saa nähdä mitä tapahtuu, kun näemme. Haluaisin pysyä silti ystävinä, annetaan ajan kulua. Eikä seksiäkään enää. Paskapaskapaksa. Hmmmmmmmmmm ja oman itsensä tasapainoisuus. Jing ja jang. Jep. 

Ainakin sinkkublogin kirjoitus jatkuu.

torstai 25. joulukuuta 2014

Tajuamisia

Tajusin viime yönä asioita! Olisiko ajatusten juoksua vahdittanut suklaa, kinkku tai glögi muutamalla pikku prosentilla?

Välikommentti: Olen ihan mielettömässä räkätaudissa. Siis ette usko paljon ihmisestä voi tulla räkää ulos!? JA KUN SE EI EDES TUNNU TULEVAN ULOS! Uskomattoman ärsyttävää, epäilen syvästi että rään sijasta nenäni kautta valuu aivomössöä. Pääkin tuntuu nimittäin ontolle. 

Takaisin asiaan. Oikeasti minulla olisi parempaakin tekemistä joululomalla kuin blogiin kirjoittaminen, mutta räkätauti. Tajusin, miksi tämä suhdehommeli on ärsyttänyt niin suunnattomasti. 
Hän on ensimmäinen mies elämässäni, jonka kanssa oikeasti pystyin kuvittelemaan tulevaisuuden. Tiedättekö, kun deittailee komeita ja kivoja miehiä, mutta aina sisimmässään tietää ettei siitä mitään tule. Hän on kuitenkin alusta asti tuntunut tutulta ja turvalliselta. Ihan kuin hän olisi ollut tässä aina. 

Sen takia hänen elämäkriiseilynsä tuli vähän puun takaa. En oikein osannut reagoida siihen, joten olen yrittänyt kontrolloida kaikkea. Luonut sääntöjä oman pääni sisällä, normeja jne. En ole niitä itse mieheen heijastanut kovinkaan paljon, en siis ryhtynyt hulluksi stalkkeriakaksi. Olen kuitenkin lietsonut oman pääni sisällä meitä, häntä ja minua luoden itselleni ikävän olon. Epävarman ja epämukavan. 

Jos tämän miehen kanssa ei onnistu, pelkään sitä löydänkö koskaan yhtä hyvin itselleni sopivaa. Realistisesti, tämän ensimmäisenkin löytämiseen meni muutama mukava vuosi. Totta kai tulen löytämään jonkun, mutta jos siihen nytkin meni näin kauan, haluanko antaa periksi niin helposti? 

Kuitenkin päätin saavuttaa täydellisen hallinnan. 

Lopetan stressaamisen nyt ja päästän hänestä irti. Suomeksi tämä tarkoittaa, etten ota enää stressiä yhteydenpidosta, siitä mitä hän haluaa jne. Tiedän mitä itse haluan. Haluan hänet, mutta opettelen myös päästämään irti. Toivon koko sydämestäni että jos hän sittenkin haluaa minut, en ole päästänyt irti kokonaan. 


On paljon helpompi deittailla monia ihmisiä, silloin pystyy nauramaan tilanteille helpommin. Nyt ollaan vähän liian lähellä. Mutta kävi miten kävi, olen äärimmäisen onnellinen tästä hommasta. Löysin uusia puolia itsestäni, niin hyviä kuin huonojakin. 

P.s. Näin unta että lähdettiin sinkkuporukalla baariin iskemään miehiä! Ainakin joku irti päästämisen taso on löydetty. Zeniläisyyttä ystävät. 

keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Hyvää joulua, pikku kinkkukankkuraiset

HYVÄÄ JOULUA! JOULUA HYVÄÄ!

No ei nyt sentäs. Ootte rakkaita!

Olen ilokseni saavuttanut suuren henkisen zeniläisyys-tason Miehen kanssa. Ja miesten ylipäätään. Olenhan ihana rakkauden ja seksin ylijumalatar. Jos asiat tapahtuu, ne tapahtuu jos niiden täytyy tapahtua. Tapahtukoon jos se on tapahtuakseen. Niin perkule, tapahdu tapaus!!!

Joulun zeniläisyys on kuitenkin ihana henkisellä tasolla. Periaatteessa. Mutta ei siitä sen enempää tänään. 

Miksi on hyvä olla sinkkuna jouluna?

1. Ei tarvitse tapella, kumman vanhempien luona ollaan ja mikä päivä. Loma ei mene ympäri maata kierrellen.

2. Saat syödä kaikki suklaat yksin. Ellei perheesi ole ahne.

3. Sinun ei tarvitse kriiseillä mistä löydät romanttisen-mutta-ei-liian-kalliin-mutta-silti-persoonallisen-joululahjan rakkaallesi. 

4. Voit keskittyä koko loman hömppäkirjojen lukemiseen ja hömppäelokuvien katsomiseen. Syöden suklaata.

5. Voit mennä tapsantansseissa baariin ja löytää elämäsi joulu-yhden-yön-rakkauden.

6. Voit keskittyä perheeseesi. Olethan vanhemmillesi velkaa elämän, sisaruksillesi velkaa kyvyn pärjätä tappeluissa ja koirat/kissat/hevoset/lehmät yms. vaan kuuntelevat uskollisesti kaikki murheesi. 

Nauti siis joulusta, olet sen ansainnut. Itse aion lukea kirjat Bridget Jones: Mad about the boy ja Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo. Taattua lietsomiskamaa. Joulumusasta, kuunnelkaa Pentatonix: Carol of the Bells! Ja muutenkin Pentatonixin biisejä, aika jees! Myös herkkää joulumusaa on Enya: O Come, O come, Emmanuel.

Hyvää joulua siis kaikille, saavuttakaa oma zeniläisyystasonne. Sen minäkin teen.

Hehe.. vitsi vitsi.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Kun hän saapuu, ota hänet vastaan. Kun hän lähtee, anna hänen mennä.

Milloin on aika sanoa, että tämä oli nyt tässä? En jaksa enää. Ei pysty, ei kykene.

Milloin?

Meillä on Miehen kanssa tullut pientä takapakkia suhteeseen muutaman viikon aikana. Tappelemme (tai oikeastaan kinastelemme) aika paljon. Meillä oli todella hienoa yhdessä, siis todella hienoa. En ollut sellaista ennen kokenut. Tiedän, että Mies välittää minusta oikeasti, pitää minusta ja ehkä jopa rakastaa. Meillä on tällä hetkellä vain eri elämäntilanteet. Minua se ei haittaa, mutta Miestä kyllä. Joten hän haluaa miettiä, ottaa aikalisän. 


Ensimmäinen reaktioni oli se, että kappas - Milja Joanna SINKKUNA taas. YLLÄTYYYYS. Mies kuitenkin painotti, että tämä ei ole ero. Hän vain tarvitsee aikaa miettiä, jaksaisinko minä odottaa?

Kun mietin sitä mitä meillä oli ja mitä meillä voi tulevaisuudessa vielä olla, vastaus on jaksan. Hetken. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen löytänyt miehen, jonka kanssa voisin olla. En aio luovuttaa ilman kunnon taistelua.  

Jäimme siis "tauolle", mutta olimme yhteydessä silti joka päivä. Ehdotin viikon päästä että jäisimme oikeasti tauolle, mutta rikoin sen jo seuraavana päivänä. Olen tottunut siihen, että olemme päivittäin tekemisissä ja joulukin tulee..

Tänään tapahtui jokin pieni käänne. Hän ei laittanut viestiä. 
Laitoin hänelle siis itse illalla jotain turhaa, johon hän vastaili mukavasti mutta ei yhtään keskustelua jatkaen. Viesti meni perille. Häntä ei kiinnosta miten voin (olen kipeä) ja onko kivaa. Jos Mies tajusi lukea rivien välistä, hän saattoi viestien loppupuolelta löytää pientä vittuilua. 
P.s. Onko mikään vittumaisempaa, kuin tällainen hymiö: (: 
SE ON VÄÄRIN PÄINKIN JUMANSKEKKA!

Ehkä hän nyt miettii meitä, itseään, elämää ja kaikkea. Kusipää hän minusta on, ei noin voin tehdä. Toiselle pitää ainakin sanoa jotain, koska sitten lietsoonnutaan ja ärsyynnytään ja sitten ylidramatisoidaan. Ei kiva.

Tein kuitenkin nyt päätöksen.. MINÄHÄN EI MITÄÄN ALOITETTA TEE ja jos jouluna ei kuulu niin.. sanotaanko että Milja Joanna ei ole kiltti tyttö. Nih. 


On se kumma, kun ei ikinä voi elämässä kaikki mennä helposti. Ajattelen kuitenkin, että kyllä hetken jaksaa odottaa. Jos onnistuu, palkinto on melkoinen. 

torstai 4. joulukuuta 2014

Kun elämältä kaiken sain (niin vissiin)

Pitihän se arvata, että tämä tyttö ei helpolla miestä saa. 


Taidan ottaa yllä olevan kuvan filosofian käyttöön. Syö ja kehrää, niin pärjäät.

Ei tässä kuitenkaan ihan toivoa olla heitetty. Tässä on nyt pieniä tilanteita, jotka hieman jarruttavat yhteisen ja autuaan onnemme kukoistusta. En kuitenkaan niitä edelleenkään täällä avaa, tunnen ärsyttävää moraalista vaitiolovelvollisuutta tämän suhteen-tai-mikä-lie-ikinä-onkaan asioihin.

Ajattelin siis puhua pikkujouluista, ah sinkkuuden kukoistuksen aikaa!

Mikä onkaan parempaa, kuin joulun läheneminen? Miehet alkavat tuntea outoa kaipuuta ja naiset halajavat lämpimän pukin syliin. Siksi meillä on pikkujoulut. 

Miten isket komean adoniksen pikkujouluissa? Tässä vinkit! HUOM! Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla, sovella tai käytä vain yhtä. Miestä. Hä hä hä.

1. Pukeudu naamiaisasuun, naamariin tms. joka erottaa sinut joukosta ja joka kertoo miehelle, että olet hauska pakkaus.

2. Vedä lärvit (mutta sitten miehen adonisuudesta ei ole takeita)

3. Pukeudu seksikkäästi, mutta ei huoramaisesti. Miehet arvostavat myös ihoa, joka ei näy.

4. Käytä hauskoja iskurepliikkejä. Se murtaa jään mukavasti. Esimerkiksi: "Ootko karannu Stockan lihatiskiltä kun olet tollanen herkku?" Toimii, on testattu.

5. Korkkarit. Se nyt vain on seksikästä. Sitä paitsi saat hyvän syyn leikkiä neitoa hädässä, kun jalkasi pettävät (oikeasti, hitto voi korkkarit koskea?!?) ja mies saa uljaasti pelastaa sinut kotilinnaansa. Grauh.

6. Hymyile, myös silmilläsi. Se on kaunista.

7. Älä laula karaokea, jos et osaa. Se ei ole kaunista. Hauskaa kyllä, mutta mieti mitä illalta haluat.

8. Jos haluat vain yhden illan jutun, keksi itsellesi hauska känninimi. Itse suosin vanhoja nimiä. Hyvinä esimerkkeinä Raili, Eine, Aune tai Alma. Jos keksit hauskan yhdysnimen, vielä parempi! Myös Ursula tai Ulriikke toimii (katsokaa Saippuaprinssi-elokuva. Ehehhehehe)

9. Pidä hauskaa, tanssi fiiliksellä äläkä yritä etsiä tietoisesti ketään. Silloin saat sen paremman. 

Hyviä pikkujoulukausia! Olkoon pukkinne täynnä lahjoja. Eikun mitä?



sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Miksi miehen pitäisi tehdä aloite?

Kuulkaas, tässä on kohta seurusteltu kaksi viikkoa. 


Eräs hyvä ystäväni totesi tähän:

Ai, hienoa! Tai siis, tosi upeeta! Joo, mä oon oikeesti tosi onnellinen sun puolesta.. se vaan, että tää on nyt yhden aikakauden loppu. Sä oot ollu sellane mun sinkkuidoli. Mut hienoa!

Jep. No, ei mennä vieläkään asioiden edelle. En myöskään puhu blogissa parisuhteesta, koska minun pitäisi pyytää mieheltä lupa. Olen kirjoittanut tätä blogia niin anonyymisti, että vain yksi ihminen tietää kuka oikeasti olen. Tämä blogi kuuluu vahvasti sille sinkkuminälle, en tiedä haluanko miehen tietävän tästä. Saa nähdä. Kirjoittelen siis vielä sinkkuusasioista!

Puhun tänään aloitteestaa, Kumpi sen tekee? Mikä on vanhanaikaista? Tekstari vai facebook? Tökkäys vai liketys? 
Siinä vasta pulmaa kerrakseen.

Itse olen usein ollut tilanteessa, jossa mies tekee ensimmäisen aloitteen. Aloite on kuitenkin vähän olematon, sellainen laiskan puoleinen ja usein vastuu siirtyy minulle. Minä olen aina se, joka kysyy kahville tai lenkille. Se on rassaavaa ja ikinä suhteet eivät ole onnistuneet. Tämän miehen kanssa asiat tuntuivat menevän juuri oikein päin. Hän tuli juttelemaan ensin kasvotusten, sitten puhumaan facebookissa ja lopulta kysyi ulos. Muistaakseni myös toinen kerta tuli häneltä, sitten minä pyysin häntä ulos. Sen jälkeen asiat rullasivat mukavasti omalla painollaan, jompi kumpi kysyi aina ulos tai laittoi viestiä. 

Jos mies tekee aloitteen, miestä kiinnostaa.

Jos mies pyytää toisen kerran ulos, häntä kiinnostaa edelleen.

Kolmas kerta toden sanoo, silloin kiinnotus vain kasvaa. HEI, olet miehen mielestä mielenkiintoinen ihminen edelleen! Voit myös itse hyvillä mielin aloitella.

Jos pyydät näiden jälkeen miestä ulos ja tämä lähtee, suunta on oikea. Kiinnostus on molemminpuolista. Alkaa tuntua aika hyvältä.

Jos yhteydenpito jatkuu ja teillä synkkaa.. dingdingdong!


Jos nainen tekee aloitteen, naista kiinnostaa.

Jos nainen pyytää toisen kerran ulos, häntä kiinostaa edelleen. Mutta kiinnostaako miestä?

Periaatteessa kolmannella kerralla olisi jo toisen kiinnostuneen vuoro laittaa viestiä. Antaa vähän vastakaikua. 

Jos mies ei tämän jälkeen vieläkään tee aloitetta ja pyydä sinua ulos, häntä ei 98% varmuudella kiinnosta. 

Jos hän kuitenkin pyytää sinua ulos kerran, hän on kiinnostunut.

Jos hän pyytää sinua uudestaa, kiinnostus on alkanut kasvaa. Asiat rullaavat kivasti eteenpäin.

Jos hän ei kuitenkaan tee aloitetta vaikka kuinka vihjailet, häntä ei kiinnosta tarpeeksi. HUOM! Useiden miesten mielestä seksiä voi kuitenkin aina harrastaa. Ja mikäs siinä, mutta ei siitä suhdetta saa.

En halua olla vanhanaikainen, mutta olen itse tullut tähän tulokseen (poikkeuksia totta kai on, se vahvistaa säännön): Kaikkein paras alkutilanne seurustelusuhteen syntymiselle on, että mies on ensin kiinnostunut ja tekee aloitteet. Tilanne on enemmän tasapainossa, kun miehen kiinnostus on suurempaa alussa. 

Voi olla, että elän tällä hetkellä onnellisuuden (seksi)kuplassa, enkä osaa ajatella asioita järkevästi. Sori. Lopuksi kuitenkin muutama asia. 

ÄLÄ tökkää facebookissa. Tai jos on ihan pakko tökätä, tökkää vain kerran. Jos nainen tökkää takaisin, siirry viestittelyyn.

Jos on edes vähän tuttu ihminen, juttele ensimmäisen kerran kasvotusten tai soita hänelle. Nainen arvostaa, jos mies joutuu näkemään vähän vaivaa tai voittamaan oman jännityksensä. Koska onhan tilanne ihan kamala. Myös tekstari/whatsapp/facebook on ihan ok nykyään. 


- Mikä on mun, on myös sun.

- Oi miten ihanasti sanottu. Mikä on sun, on myös mun. Mutta mikä on mun, on niin mun.

- Naisten logiikkaa -


tiistai 11. marraskuuta 2014

A-pu-va

Heissan! Minusta ei ole kuulunutkaan vähään aikaan, koska elämässäni on tapahtunut todella omituisia asioita.

Olen tavannut mukavan miehen.


Jep. Olen yhtä hämmentynyt kuin tekin. 

Olemme nyt tapailleet yli 4 viikkoa ja olen hämmentynyt, onnellinen ja näytän luultavasti peuralta ajovaloissa. Olen jo yli vuoden kirjoitellut tänne, miltä luulen hyvän miehen tapailemisen tuntuvan. Nyt kirjoitann siitä, miltä se oikeasti tuntuu.

(Melkein) kaikki deittailusäätäminen loppuu 
Ei kuitenkaan unohdeta sitä, että naisia tässä ollaan ja sinkkuelämän "totuudet" on syövytetty hyvin syvälle aivoihin. Ihan alussa mietin deittailusääntöjä: kuka tekstaa ensin, kuka pyytää kahville seuraavaksi jne. Hyvin nopeasti kuitenkin rentouduin ja annoin asioiden mennä omalla painollaan eteenpäin. Niinhän se sitten menikin. Eteenpäin. Hih.

Ensisuudelmasta kaikki vain paranee
Joidenkin säätöjen aikana on tuntunut, että ensisuudelma on aika lailla paras hetki teidän kahden yhteselämässä. Jos kaikki kuitenkin toimii, ensisuudelma on vain portti johonkin paljon hienompaan. Opitaan tuntemaan toistemme kehot, jutellaan, tutustutaan ja kerrotaan tarinamme. Toinen janoaa toista, haluaa oppia tuntemaan tämän niin hyvin kuin pystyy, 

Ihmetys ei meinaa loppua
Aina kun näet hänet, tunnet ihmetystä. Siitä, että tuo mies on siinä, tuo mies haluaa olla sinun kanssasi eikä malta pitää sormiaan irti. Hän silittää hiuksia, koskettaa salaa alaselkää tai suutelee ennen eri suuntiin lähtöä. Heräät aamulla ja ensimmäisenä ajattelet: Hän on yhä siinä, nukkuu levollisesti käsi ympärilläsi.

Sitoutumiskammoa ei tunne
Minä. Ikisinkku, sitoutumiskammoinen, bilettämisestä nauttiva kreisibailausnainen. En ole tuntenut kuin muutaman pienen hetken paniikkia. Kuitenkin siinä paniikissa on jotain uutta, se ei johdu sitoutumisesta vaan siitä, entä jos hän lähteekin pois? 
Okei, yhden hetken tunsin sitoutumispaniikkia. 
Mutta pitäähän itselleen olla uskollinen. 

Luottamus
Kun on ollut näin pitkään sinkkuna, on vaikea luottaa toiseen. Sitä haluaisi luottaa ja uskoa, mutta pieni piru takaraivossa vaan jatkaa jupinoitaan. Minä olen vasta muutama päivä sitten astunut sen rajan yli, jolloin aloin luottamaan. 
Olemme kuitenkin miehen kanssa puhuneet asioista paljon. Olen paasannut hänelle, miten olen hyvin tietoinen omasta reviiristäni ja tottunut olemaan yksin. 
Kuitenkin, kaipaan häntä lähelleni ja olen jo alkanut unohtaa kaikki sinkku-uhoamiset. Outoa.

Sinä hehkut
Äitini oli viikonloppuvisiitillä sitä mieltä (tietämättä miehestä), että olen onnellisen ja rauhallisen näköinen. Hyvä ystäväni sanoi minun näyttävän tasapainoisemmalta ja onnelliselta. TÄH, näytänkö yleensä muka tasapainottomalta?!? Ihme tyyppejä. 
Oloni on kuitenkin ollut todella hyvä, jotenkin kevyt. Ehkä oman elämänsä jakaminen toisen kanssa keventää sen taakkoja. 

Kaikkea ei tarvitse jakaa
Meillä menee miehen kanssa ajatusmaailma hyvin yksiin. Kaverit ovat super tärkeitä ja näemme aina silloin, kun pystymme. Alkuhuumaa on, mutta me emme vedä sitä överiksi. Kummankin oma elämä elää myös. 

Elämä on aika kivaa. Ihastuminen on ihanaa. Hih.


Ja kaikki mukana tuleva mukavuus. Kheh.

Tiedän, että osa ajattelee paniikissa tämän olevan blogin surma. Ehhei. Jos tämä säätö muuttuu suuremmaksi, me muutumme mukana. Lupaan, että siitäkin tulee juttua (varmaan enemmän kuin sinkkusäädöistä), koska olen onneton tunari parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Voi kuitenkin olla, että ylleni laskeutunut blogisinkun kirous jatkuu ja sählään kaiken ihan blogin kunniaksi. Siitäkin riittää varmasti juttua. 

Katson kuitenkin tämän kortin ja ihanaa, että olette minun kanssani.
Anteeksi tälläinen ällösiirappiteksti (minun siirappiasteikkoni mukaan). Joku ensihuumasekoaminen. Hmmm. ROKKENROLL


lauantai 25. lokakuuta 2014

Ensisuudelma? Onko väliä?

Mitä, miksi, milloin, missä?

Onko sillä merkitystä suhteen laatuun, missä ensipusun muiskauttaa? Minusta on. Olen tapaillut erästä miestä viikon ajan. Olemme käyneet treffeillä (joita ei ole treffeiksi kutsuttu.. olen kuitenkin käsittänyt ne niin) muutaman kerran ja viettäneet aikaa yhdessä. On ollut todella mukavaa. Halausta lukuunottamatta emme ole kontaktia toisiimme ottaneet. 

Aloin siis miettimään ensisuudelman merkitystä. Entä jos tarina etenee näin:
Hengailemme miehen kanssa minun luonani. Tulee myöhä ja mies jää yöksi. Nukumme lusikassa ja ilta johtaa siihen, että suutelemme. Sitten harrastamme villiä seksiä.

Ensisuudelma ennen seksihetkeä? Kuinka monen elokuvan mahtipontinen rakkaustarina on saanut alkunsa ensisuudelmasta ennen seksiä? Niinpä.

Siinä ei ole mitään romanttista. Ollaan useimmiten pimeässä huoneessa, aletaan vähän käpälöimään, kumpaakin alkaa panettaa ja sitten pussaillaan. Minun kohdallani ne suhteet on tuhoon tuomittuja. 

Niistä tulee seksisuhteita. Jihuu.


PUSU?!?

Mutta entä jos tarina etenisi näin:
Menemme yhdessä syömään tai kävelylle. Juttelemme, pidämme hauskaa. Lopulta mies saattaa minut kotiovelle. Heitämme läppää yökyläilystä, mutta sanon pilke silmäkulmassa että huomenna on rankka päivä ja pitää nukkua. Juttelemme vielä hetken, mies kumartuu lähelle ja suutelee. Suutelemme muutaman minuutin ja sitten posket punaisena juoksen kotiin iloisena ja odottava tunne vatsanpohjassa. 

Kumpikin miettii suudelmaa, sen tuntemuksia ja kiintyy toiseen taas vähän enemmän. On jotain mitä odottaa, suhteen luominen on kuin pitkää esileikkiä. Se saa kestää kauan. 

Olen pohtinut epäonnistuneita suhteita ja melkein kaikki ensisuudelmat ovat tapahtuneet humalassa ja sängyssä. Se ei ole välttämättä johtanut seksiin, mutta siitä on romanttisuus kaukana. Pelkkää kiimaa ja toisen naaman nuolemista. Ilmankos kaikki on mennyt pieleen. 

Siinäpä teille miettimistä.



keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kun peilistä katsoo petolinnun perse

Toivepostaus

Mitä tehdä, kun haluaisi seuraa, mutta ei meinaa uskoa itseensä. Kun sattuu se päivä, että peilissä on ruma petolinnun perse eikä se viehättävä oman elämänsä kuningatar joka normaalisti sieltä näkyy. Miten buustata itsestään se parempi puoli näkyviin ja korvien väliin itseluottamusta. Kun kuitenkin kaipaisi kainaloista henkilöä, mutta eihän sitä tuollaisena päivänä voi löytää. Miten rakastaa itseään vähän enemmän.
- Eräs ihana lukijani -


Ihan mahtava aihe. Niitä päiviä on kaikilla. Olen ihminen joka hymyilee suurimman osan päivästä, moikkaa naapureita ja katsoo silmiin ventovieraita kävelylenkillä. Silloin harvoin, kun ei jaksa eikä kiinnosta niin jopa tulee ympäri kaupunkia ihmiset kyselemään: Mikä on, oletko sairas, onko menkat, MIKSI ET HYMYILE?!?!?!?

KUN EI KIINNOSTA TÄNÄÄN.

Päätin kehittää oman ABC-sanakirjan, josta voi katsoa Milja Joannan elämää pienemmät vinkit siihen, kuinka selviät näytän-paskakasalta-päivästä. Aihe on hyvin ajankohtainen, onhan kaamos tulossa. Ja masennus. Ja lumi. 

Olkaa hyvä

Ajattele heti aamusta positiivisia asioita. Oletko laihtunut muutaman kilon edes joskus? Saanut hyvää seksiä? Flirttaillut kassapojalle? Saanut baarista jonkun todella hyvän miehen mukaasi? Parasta on yrittää kääntää aivot ympäri ja huijata kroppa mukaan.

Berliininmunkki, tuo vaaleanpunainen kaloripommi. 300-400 kaloria saa varmasti hymyn huulille edes hetkeksi, kun nuolet syntiset hillot suun ympäriltäsi. 

Celin Dion pannaan. Et halua kuunnella Titanicin vollotusbiisiä tai All by myself-itsemärehdintää. Kuuntele mielummin vaikka Respect tai Single Ladies. Valitse biisi joka laittaa jammaamaan!

Dildo. 

Etsi uusi tuttavuus. Ihan kuka tahansa. Juttele vaikka naapurille tai kysy, saatko silittää söpöä koiranpentua. Ihan mikä tahansa sosiaalinen tapahtuma lisää aina vähän itseluottamusta, huomaamatta.

Fantasioi. Olisiko halunnut harrastaa seksiä palomiehen kanssa palavan talon katolla, liekkien lämmittäessä jo seksihien peittämää vartaloa? Unelmoitko kosinnasta mäkkärin vessassa? Haluaisitko häät Thaimaassa? Fantasiointi on ihanaa ja tervettä, aivot aktivoituu.

Gladiator. Katso kyseinen elokuva, tai muu vastaava joka hellii kyynelkanavia. Aina ei jaksa viedä omaa murhettaan niin pitkälle, että alkaisi lohduton vollotus. Se kuitenkin puhdistaa ilmaa, joten voit avittaa kyynelkanaviasi niin ihanilla elokuvilla.

Halaa ihmisiä. Jos tapaat tuttavan, halaa. Jos eroat ystävästä, halaa. Melkein jokaisessa tilanteessa jossa voi kätellä tai vain suullisesti moikata, voi halata. Kokeilkaa. 

Itke. Jos et saa omaa murhettasi lietsottua niin syvälle, kts. G .

Juttele ihmisten kanssa. Soita kaverille, jonka kanssa et ole puhunut vuoteen. Soita perheellesi, he eivät hylkää. Kts. myös kohta E.

Kuuntele muita ihmisiä. Mene kahvilaan (syömään berliininmunkkiasi), äläkä ota kännykkää esiin. Istu vain kaikessa rauhassa, tutkaile muita ihmisiä ja kuuntele toisella korvalla keskusteluja. Älä kyylää, se ei ole kivaa, mutta tutki ympäristöä ja pidä mieli ja korvat auki. Se on yllättävän rentouttavaa.

Laula. Laulamisessa erittyy samoja hormoneja kuin seksissä. Joten miksi ei?

Muistele. Käy elämääsi läpi, hyviä ja huonoja asioita. Viivy kuitenkin pidempään niissä parhaissa hetkissä. Katsele vanhoja valokuvia ja lue parhaan ystäväsi ja sinun välisiä facebook-keskusteluja vuodelta 2009. On muuten hulvatonta.

Nuku. Jos muuten tuntuu ihan lohduttomalta, ota vapaapäivä ja nuku. Nukkuminen on parasta.


Ole oma itsesti. Vaikka miten tuntuu, että naama on kuin harakalla, otsassa on himalajan kokoinen finni ja toinen tissi on jostain syystä kutistunut kuppiin A, älä ala muuttamaan omaa persoonaasi. Voit avittaa itseäsi joko pukeutumalla teltan kokoiseen villapaitaan, jossa voit rauhassa lepuuttaa vatsamakkaroitasi tai meikkaamalla itsesi hemaisevan seksikkääksi. Älä kuitenkaan muuta sinua.

Puristele finnejä ja mustapäitä. Yllättävän rentouttavaa.

Quasimodo ja muut Disney-hahmot. Disney ei petä, olit minkä ikäinen vain. Katsokaa klassikoita!

Riko jotakin. Tämä on kuitenkin vain äärimmäisessä vi*utustapauksessa. Ja riko jotain omaa, jota et enää kaipaa. 

Seksin harrastaminen. Jos ei toisen kanssa niin yksin. Jos et jaksa seksiä, niin laula tai syö.

Tee jotain erikoista. Mene ensimmäistä kertaa yksin elokuviin, käy lainaamassa outo kirja kirjastosta tai pyydä miestä treffeille tinderissä. Yllätä itsesi!

Usko itseesi. Jos et itse usko sinuun, ei muutkaan usko. 

Väännä sellainen hymy naamalle, joka ei hevillä irtoa. Kun hymyilet, tulet pikku hiljaa itse paremmalle tuulelle. Varsinkin jos ihmiset hymyilee takaisin.

Wanhat valokuvat. Katso kuvakollaasi rakastuneista ihmisistä 100-vuotta sitten. Ah ja oih,

Xena ja muut vanhat sarjat! Ihan loistavaa viihdettä! Lapsuuteni.

Yksinäisyys. On myös hyvä olla yksin. Anna aikaa itsellesi ja ole itsellesi armollinen. Jos sinulla ei ole nyt poikaystävää, mitä sitten? Maailmassa on tuhansia ihmisiä, joiden mies on väkivaltainen tai muuten kusipää. Kaipaat miehen rinnallesi vasta, kun mies sen paikan ansaitsee.

Zalando ja muut vaatekaupat. Shoppailu auttaa, jos on rahaa. Eikä ole super lihava olo.

Åke Ruotsista tai joku muu ulkomaalainen yhden illan säätö voi piristää. Varsinkin jos on kielimuuri, silloin puhutaan vain omilla kehoillaan. Grauh.

Äiti. Soita äidille tai isälle. Koska perhe ja rakkaus.

Örvellä. Joskus se kaikkein paras ratkaisu on, että juot itsesi törkeään humalaan ja nollaat kaiken. Ei
kuitenkaan aina. Sitten on jo alkoholismi.


maanantai 20. lokakuuta 2014

Stringeistä puumiin

Hei taas! Syksy on pitkällä ja talvi tulee. Kohta on joulu. 


Minulla on pieni juttu, mistä haluaisin kirjoittaa. En kuitenkaan tee sitä vielä. Olen alkanut uskoa, että se tuo huonoa onnea. Joten tässä on taas googlen loistavat hakutuloksen blogiini!

Stringit näkyy 2014
Ihan sama, mikä vuosi on kyseessä. Stringien näkyminen on aina epämuodikasta. Minusta. Pyh.

Tinder puumat
Toivottavasti joku nuori mies on löytänyt tällä blogiini! Jos olet alle 20 vuotias, laita sähköpostia! Et tarvitse tinderiä söpöliini <3<3<3<3<3<3<3<3<3<3 come to mama. 

Tinder ahdistaa
En yhtään ihmettele. Sovellus perustuu vain ja ainoastaan omaan naamaan ja sen tekemään vaikutukseen. Vähemmästäkin iskee paniikki. 

Tinder kusipäät
Niitä paikka taitaa olla pullollaan...

Tinder panot
Kuulemma asia on, ettei osa ihmisistä jaksa edes baariin kävellä iskemään humalaisia muijia. Tinder toimii yhtä hyvin ja kotoa ei tarvitse poistua kuin aktiin. Siihen tämä ihmiskunta näyttää menevän... kaikki on kotona 24/7 ja kohta pannaankin virtuaalitodellisuudessa (tosin sekin on jo keksitty).

Naisten karvat
Naisten karvat on jänniä. Osa on pehmeitä, osa kovia, osa lyhyitä ja osa pitkiä. On kiharaa, punaista, mustaa, suoraa, karheaa.. ja niiden kanssa tapellaan. Milloin sheiverit katkeaa, milloin vahaliuskaa ei uskalla repäistä irti. 
Kaikilla naisilla on karvoja. Miehet, kestäkää.

Mustasukkainen kaverimiehestä
Ei se ole silloin pelkkä kaverimies. Olet ihastunut, tee asialle jotain tai anna olla.

Ihminen ei tunne märkää
Jos tämä koskee seksin aikana tunnusteltavia märkiä asioita, olen huolissani. Jos tämä koskee vesisadetta, olen kateellinen.

Hyvää viikkoa!

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Rin-tin-tinder, sen kyllä aavistin-tin-tinder

Minun ja rakkaan Mr. Tinderin On/Off-suhde on päättynyt taas plussan puolelle. Siksi ajattelin huvikseni tehdä pientä miesten profiilitutkimusta (koska oikeasti pitäisi kirjoittaa tylsää kouluesseetä tylsistä aiheista).

Aloitetaanpa. 


SAANKO ESITELLÄ, 
MIEHET TINDERISSÄ 

Otetaan kokeeseen mukaan seuraavat 30 miestä jotka pompahtavat näköpiiriini. Etäisyys on 50 km ja ikäryhmä 21-35 vuotta. 

1. Kuva, joka sisältää kaljaa, siideriä, viinaa ja muita alkoholijuomia

15/30

1. Selvä voittaja. Jos kuvassa olisi vaikka viinilasillinen, se olisi ihan mukavan näköistä. Suurin osa näistä kuvista oli kuitenkin känni-perseily-kuvia joissa silmät veresti tai riehuttiin talon katolla. COOLIA! Jos olis viel yläasteella. Ehkä tämä määrä kertoo vain, että suomalaiset juo paljon ja sen takia tilanteista on kuvia. Paljon. No jaa. 

TULKAA USKOON, TE SYNTISET! Ehtoollisviiniä juokaamme. 

2. Huono selfie

3. WTF-kuvat

7/30

2. Eikö miehet ole vieläkään oppineet että jos ottaa huonon kuvan, sitä ei kannata laittaa nettiin. Jos haluaa antaa itsestään hyvän ensivaikutelman, en suosittele nappaamaan kuvaa matoperspektiivissä jolloin nenäkarvat näkyy koko maailmalle.  

3. WTF-kuvat... niin. Sanotaanko näin että mies joka poseeraa barbie-nuken kanssa ei välttämättä kiihota kaikkia. 

4. Kuvassa on mukana oletettavasti miehen oma auto

5. Rantaleijona (tai mursu) lomakuva

6/30

4. Se auto. Me naiset olemme jo kauan tienneet että tulemme aina kakkosena kun kyseessä on miehen Marja-Leena-Mersu, Anne-Audi tai Vilbert-Volvo. Sitä ei kuitenkaan kannata kertoa heti ensivaikutelmaa tehdessä, huijatkaa nainen ensin ansaan ja sitten kertokaa salarakkaastanne (tai peniksen jatkeestanne). 

5. Sitten on ne lomakuvat.. kyllähän vatsalihakset on ilo silmälle, mutta jos kunto on vielä tynnyrin puolella, ei sitä kannata ihan tyrkylle tuoda. En sano että kaikkien pitäisi olla juustohöyliä, mutta tinder nyt sattuu olemaan ulkonäkökeskeinen paikka. Silloin kannattaa korostaa niitä hyviä puolia. 

6. Vain yksi, epäselvä profiilikuva 

7. Aurinkolasit ensimmäisessä kuvassa 

8. Kuvassa on mukana koira tai muu lemmikki 

9. Huonolaatuinen kuva, joka on otettu kännykällä peilin kautta

4/30

6. Jos kuvasta ei saa mitään selvää, en usko että moni antaa mahdollisuutta. Ellei ole törkeän hyvä Tietoja-kohta.

7. On kiva nähdä ihmisten silmät ensimmäisenä! Jos yhdessä tai useammassa kuvassa on arskat, tulee mieleen että mies peittelee jotain. Ehkä silmistä paistaa vielä vanha rakkaus Kaarinaa kohtaan tai 15 päivän ryyppyputki päättyi liskojen yöhön. Onhan ne sentään sielun peilit, camoon!

8. Ehkä järkevin juttu koskaan, Söpö mies ja suloinen koira = koko tinder jumittuu, kun yrittää tykätä niin raivokkaasti.

9. So last season. Ei enää eletä sitä aikaa, jolloin kännyköihin oli vasta tulleet huonolaatuiset kamerat. 

10. Mies polttaa tupakkaa kuvassa

11. Kuvassa on mukana soitin, jota mies oletettavasti osaa soittaa

10. JES JES JES! Tupakkaa ei näkynyt oikeastaan ollenkaan, näillä kahdellakin oli vain piippu ja sikari. Ennen tupakointi ei edes haitannut, mutta nykyään haju ei vain nappaa 24/7 ja on ärsyttävää rampata koko ajan tupakkaseurana. On sitä parempaakin tekemistä. Kuten vaikka seksin harrastaminen. 

11. Grrh. Soittimet on jees. Kunhan mies sitten pystyy soittamaan niitä.
 Tuli mieleeni eräs iskuyritys, jossa mies tuli rehvastelemaan suureen ääneen olevansa viuluvirtuoosi. Kysyin silmät pyöreinä, mitkä ovat viulun kielet matalasta korkeimpaan? Olen itse soittanut viulua monta vuotta. Mies meni hiljaiseksi, tuhahti ja lähti jupisten pois. 

Pullistelee lihaksia ja ottaa valokuvan peilin kautta

1/30

Salikuvia ei näkynyt, mikä oli yllätys.Yleensä niitä on joka puolella. Myös kalakuvat olivat tällä kertaa pinnan alla. Joskus tuntuu, että joka toisella on jonkin sortin sintti kädessään. Eipä siinä, onhan hyvä tietää ettei ainakaan nälkään kuolla. 

Myös hyviä tinder-profiileja oli. Kyllä miehetkin osaavat kuvia ottaa. Silti en pääse vieläkään sisälle tinderin hienouteen. Minusta se on edelleen tyhmä sovellus, joka vähentää lisää ihmisten kontaktia ulkomaailmassa. Tapasin tänään todella komean miehen ja olen miettinyt, uskaltaisinko mennä vain juttelemaan. Siitä on tullut nykyaikana niin kovin vaikeaa. 

Helpompi on mennä selaamaan tinderiä ja toivoa, että miehellä on siellä profiili.


perjantai 3. lokakuuta 2014

Tissityrkky vai raivohärkä?

Baarissa on paljon tanssivia ihmisiä.

No shit, Sherlock. 

Tanssivat ihmistyypit ovat hyvin erilaisia. Heitä on monia, niin cooleja kuin outoja. Tyypillisin on tietysti olen-kännissä-ja-osaan-tanssia-eli-tanssin-nolosti-tai-nuolen-toisen-naaman-limaiseksi-tyyppi. Otan tässä nyt huomion kohteeksi kuitenkin kaksi NAIStyyppiä.

1. Kreisibailaus 


2. Tissityrkky


Itse kuulun (toivottavasti) ryhmään yksi. Menen tanssilattialle sillä riemulla, että saa tanssia hyvän musiikin tahdissa ja pomppia reidet kipeäksi. Olen kuitenkin myös kohtelias, enkä sellainen riehuja joiden ansiosta kaljat ovat lentäneet naamalle levittäen meikit JA kaljatuoppi on kolahtanut hampaisiin irroittaen yhdestä pienen palan. True (and little sad) story, btw.  

Mikään ei ole parempaa (paitsi ruoka, nukkuminen ja seksi) kuin olla pikkaisen humaltuneena baarissa, jossa soi hyvä musiikki ja jossa voi kreisibailata paita litimärkänä (hiestä, ei kaljasta) eikä tarvitse niin välittää miltä näyttää. Jos jotain miestä meikäläinen sykähdyttää, hän vain arvostaa heittäytymistä ja hauskanpitoa. En itse jaksa enää välittää baarien miestarjonnasta, pitäisi löytää paikka jossa on sekä fyysisesti että henkisesti vähän vanhempaa porukkaa kuin -96 syntyneet.

Liian kännissä ei kuitenkaan saa olla, sitten se on vain noloa ja överiä.

Sitten on ryhmä numero kaksi. Tissityrkyt ja persepaviaanit. Naiset, jotka ovat mikromekoissaan, mikrotopeissaan, mikrotissiliiveissään ja makrokorkkareissaan. Hyvä etteivät kanna mikroaaltouunia mukana. He tulevat tanssilattian reunoille, jossa on hyvin tilaa ja parkkeeraavat ruhonsa siihen. Sitten he eivät tee muuta, kuin vaihtavat painoa viettelevästi puolelta toiselle silmäniskut singahdellen ympäri baaria ja huulet tuksumaisesti mutrulla odottamassa Uljasta Prinssin kieltä nuolemaan huulipunat pois. Lisäksi he aina silloin tällöin heittävät sääliviä katseita meihin kreisibailaustyttöihin, ajatellen Jos nuo leidit yrittävät tuolla tavoin saada miekan tuppeen tänä yönä, ei kyllä onnistu. KAIKKI EIVÄT ETSI BAARISTA ENSISIJAISESTI MIEKKOJA PRKL. Kyllä sitä miekan voi kotiinsa viedä, jos erityisen hieno ja teroitettu löytyy. Mutta ei sitä jaksa aina ensisijaisesti olla lettu levällään. Sitä paitsi kuka enää nykyään vaivautuu tulemaan paikan päälle, kun on tinder.

Twinkle twinkle little whore, close you legs you're not a door. 


Paras kosto näille neidelle on illan viimeisen hitaan pilaaminen. Siihen on kaksi ihan hyvää keinoa. 

1. Kreisibailaus sillä vähän "ilkeämmällä" tavalla, vahingossa saatat tönäistä tai astua varpaalle.

2. Otat jonkun hyvän naispuolisen ystäväsi mukaan, alatte tanssia hitaita yhdessä läheisissä merkeissä ja jos pokka antaa myöten, suutelette. Vähintään puolet miehistä jää tuijottamaan teitä monttu auki ja unohtavat tytöt kenen kanssa tanssivat. True (and little funny) story. Ainoa miinus on pervot, jotka jaksavat seurata teitä taksijonoon. He automaattisesti kuvittelevat, että nyt on kolmen kimppa mahdollinen. Yritä siinä sitten selittää että se oli vitsi...

Mutta hyvää perjantaita! Siitä vaan tanssimaan ja kreisibailaamaan!

P.s. Tilasin Helsingin Sanomat ja olen niin aikuinen. En tosin ottanut huomioon sitä, että nukun samassa tilassa kuin postilaatikko. Saan sydänkohtauksen aika tarkalleen klo. 5:15 joka yö, kun lehti rämähtää postiluukusta. 6 kuukautta tilausta jäljellä.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Pizza maksoi puolitoista kaljaa

Avautuminen:

Oletteko huomanneet sellaista ilmiötä (varsinkin suomalaisissa), että mihinkään ei ole rahaa paitsi kaljaan? Jos kysyn kaveria vaikka bändin keikalle (maksaa 10€), kaveri vain toteaa "ei ole rahaa, sorge". Myöhemmin kuulen kuitenkin hänen olleen baarissa samana iltana. Kun kysyn asiasta, tämä vielä kehuskelee: Joo vi*tu, meni taas 50€ höhöhöhöhöö.

MITÄ HITTOA?!

Sama virsi toistuu, jos pyytää kaverin mukaan kiinalaiseen buffettiin. Annos maksaa 10€ ja siihen ei ole varaa. Kaveri saattaa kuitenkin ehdottaa kaljan juontia illalla. Baarissa kaljatuoppi maksaa keskimäärin 5€ ja harvoin se jää siihen yhteen.

MITÄ HITTOA?!

Miksi suomalainen valittaa, jos kulttuuri maksaa? 
Miksi suomalainen valittaa, jos joutuu maksamaan vähän enemmän ruoasta jota ei itse tee?
Miksi suomalainen valittaa, miten paljon alkoholi nykyään maksaa, mutta silti tuhlaa satoja euroja litkuihin?
Miksi suomalainen ei suo itselleen mitään muuta elämystä, kuin kaljan tai sidukan lipittämisen?

Nämä ovat siis yleistyksiä. Mutta kavereistani 60-70 prosenttia ovat näitä ihmisiä edes joskus. 

En tarkoita, että haluan pakottaa kaverit väkipakolla konserttiin tai syömään. Enkä halua tehdä heistä kuivia. On ihanaa silloin tällöin mennä juomaan ylikallis laimennettu kalja terassille ja nauttia elämästä. Haluan vain, ettei turvauduta typeriin tekosyihin, vaan sanotaan rehellisesti!

Ei kiinnosta tuo humppabändi.

En jaksa syödä tänään kinkkiä.

Paska elokuva.

Ei kiinnosta.

Öh.

"Ei ole varaa" tuntuu olevan loukkaava tekosyy, jota viljellään kuin se olisi ainoa syy maailmassa.
Voi olla hetkiä, jolloin ei ole varaa. Itselläni on niitä tilanteita harva se päivä. Mutta minun sanaani voi luottaa, koska en lähetä viestiä kaljatuopin äärestä. 


Kansalaiset! Medborgare!

Jättäkää joskus kaksi kaljaa ostamatta ja menkää sen sijaan hemmottelemaan itseänne ruokamätöllä. Ette saa kaljamahaa vaan riisiturvotuksen. Paljon parempi ja olo on useimmiten mukavampi, ellei ylensyö. Ruokakrapula on todellista. 

PS. En ole absolutisti. Tykkään joskus (harva se päivä) vetää pään täyteen. Mutta voin mielelläni jättää myös vetämättä ja lähteä selvin päin baariin tanssimaan JA mennä seuraavana päivänä syömään sushia. Valintoja, ystävät.

PPS. Anteeksi kun olen ollut hiljaa. Liikaa koulujuttuja ja liian vähän bailausta ja irtojuttuja. Liityin jopa takaisin tinderiin. Kyyläsin mieskaverini tinderiä ja on paljon enemmän hyvännäköisiä naisia heille kuin miehiä meille!! Tosin tähän voi lievästi vaikuttaa valokuvien muokkaus, lavastetut tilanteet, oikea valaistus ja paksu meikkikerros. 
Silti.


torstai 11. syyskuuta 2014

Arpa on heitetty

Arvonta on suoritettu.

Sen suoritti lahjomaton ja puolueeton tietokoneohjelma.

1. Palkinto menee Athenalle.

2. Palkinto menee eräälle anonyymille lukijalle, joka osallistui arvontaan sähköpostin kautta. 


Ilmoitan heille myös henkilökohtaisesti!

Lisäksi on pienet "yllätyslahjat" kolmanneksi ja neljänneksi tulleille. Toinen on maruska ja toinen myös sähköpostin laittanut henkilö. 
He saavat joko toivepostauksen tai kirjoittaa oman postauksen yms. jonka julkaisen täällä! 

PALJON ONNEA KAIKILLE! Ja kiva kun arvontaan osallistui ihmisiä! 

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Syksyn sinkkuhaaste!

Kaikki varmaan päivittelevät blogeissaan, kuinka ihmeellistä ja ihanaa tämä Suomen syksy on. 

Älkää peljätkö, sillä talvi saapuu kyllä. Se laukkaa lumivalkoisen ratsun tavoin Siperian jäiltä ja peittää meidät kylmänsuloiseen lumivaippaan. Tulette vielä huomaamaan sen, Suomen kesä ei ole ikuinen.


HähähähähähähähähähähäHÄÄÄÄHÄÄÄÄÄÄ

No joo, itse rakastan kesää ja odotan kylmiä talviöitä kauhulla, kun baarista joutuu korkkarit jalassa konttaamaan kotiin. Ei siitä kuitenkaan sen enempää.

Siirrytään asiasta kukkaruukkuun, eli MINÄ HAASTAN TEIDÄT!

Eilen selailin huvikseni kännykkään tallennettuja numeroita ja löysin sieltä nimen Pepsodent. En vielä siinä vaiheessa osannut yhdistää lempinimeä mihinkään, joten laitoin numeron eniroon. Kun sieltäkään ei vastausta tullut, päätin huvikseni laittaa numeroon kysymyksen: Kuka oot ja miks mulla on sun numero? Tekstailtiin siinä muutaman kerran ja pohdittiin tätä kummaa asiaa, olin myös hänen kännyssään luojan-kiitos-omalla-nimelläni-enkä-perus-keksityllä-idiootilla-känninimellä ja lopulta päädyin siihen, että mies oli vain joku baarikännikaveri. Meni muutama minuutti, kun puhelin soi ja huomasin että Pepsodent soittaa. Vastasin puhelimeen ja aloimme juttelemaan niitä näitä. Mies oli kaveriporukkansa kanssa ulkona ja hetken päästä koko kaveriporukka lauloi minulle puhelimen välityksellä serenadin feat. nokkahuilu. SIIS MITÄ! Nauroin kippurassa sängyllä ja kuuntelin kaiuttimesta maailman hienointa esitystä. Jos haluatte päästä edes vähän tunnelmaan, katsokaa tämä video kokonaan:


Illan pelastus, illan piristys. Juteltiin tämän mahtavan esityksen jälkeen vielä hetki ja sitten lopetettiin. Aivan mahtavia randomeita asioita tapahtuu! Enkä tiedä miehen nimeä vieläkään. 

Pohdin pienillä aivosoluillani, miksi meillä on baari-illan jälkeen aina puhelimessa numeroita joihin kukaan ei soita, Siksi haastan jokaisen selaamaan kännykkäänsä. Jos sieltä löytyy outo numero, laittakaa viesti! Se voi olla sen arvoista! Jeah!

Viimeinen hetki osallistua ARVONTAAN on keskiviikko 10.9 klo. 23:59. Arvonta suoritetaan torstaina. Käykäähän osallistumassa!

P.s. Jos haluatte nauraa vähän lisää, käykää vierailemassa blogissa nimeltään Sinkkublogi. Ihanaa että näitä ihmisiä on olemassa! 


maanantai 25. elokuuta 2014

Märkää

Vettä tulee kuin esterin perseestä. Voi luoja. Pyöräilin kaatosateessa 2 kilometriä autotiellä saaden vielä kaksinkertaisen määrän vettä niskaan autojen renkaista. Selvisin hengissä enkä kaatunut! MUTTA kun pääsin kävelytielle liikennevaloihin seisomaan, päätin kompastua omaan kumisaappaaseeni ja kaatua pyörän kanssa rähmälleen vesilätäkköön. Eikä siinä vielä kaikki, vieressäni oli kaksi komeaa miestä jotka sitten kohteliaasti riensivät auttamaan tanttaa hädässä. 

Ehdin sanoa "Voi vittu" kun pyörä kaatui ja rämähdin renkaan päälle kolisten. Kun katsoin ylös näin miehen hämmentyneiden silmien tuijottavan omiini, kun hänen ystävänsä nosti mummopyöräni ja kaikki korissa olevat tavarani ylös vesilammikosta. Hetki olisi voinut olla tämä:


mutta ei kukaan voi näyttää noin seksikkäältä vesisateessa. Siinä hiukset vettä tippuen, meikit poskilla ja luovuttanut ilme naamalla sanoin vain: "Tämä on taas näitä päiviä". Mies naurahti ja totesi niitä päiviä aina silloin tällöin olevan. Sitten he juoksivat ystävänsä kanssa sadetta pakoon ja minä jäin autoilijoiden tuijotettavaksi. 

Voisin masentua tästä, mutta viikonloppu oli niin mahtava etten jaksa. 

Tapahtui lauantaina (ja sunnuntaina...)

Kokoonnuimme pienellä porukalla luokseni. Meillä oli viinaa ja ..hmm.. salmaria. Juotiin onnessamme, kuunneltiin kreisibailausmusaa (ehkä illan paras biisi tässä !!!!) ja nautittiin toistemme seurasta. Siinä  kahdentoista maissa lähdettiin baariin. Jalassani oli niin korkeat korot, että olin 180cm pitkä ja tuijotin kaikkia alaspäin (tosin ne kengät tekivät varpaaseeni niin pahan rakon, etten pysty tällä hetkellä käyttämään mitään kenkiä). Kun kreisibailattiin baarin tanssilattialla, luoksemme tuli muutama ulkomaalainen mies. Porukan kasvaessa saimme tietää että he olivat ammattijääkiekkoilijoita, jotka rahoissansa tarjosivat meille koko illan. Jotkut teistä ajattelevat, että on siinäkin hyvä näin-saat-helpommin-seksiä-naisilta-tarina, mutta tarkastimme asian wikipediasta. Joukkue oli oikeasti olemassa ja kuvat täsmäsivät miehiin. MIKÄ TUURI?!? Höhöhö oli siinä baarin muilla naisilla ihmettelemistä. Hehe.


Tanssin erään lätkäpelaajan kanssa onnellisesti, tämä puristeli takamusta ja vinkkaili silmää. Kun pilkun aika koitti, hän sanoi vain että tyttöystävä ei tykkään. Perhanan jätkä, blokkasi minulta kaikki muutkin seksikkäät lätkäpelaajat. En antanut sen kuitenkaan vituttaa (paljoa) ja jatkoilla iskin seksikkään espanjalaisen miehen jonka luokse menin. 

Sain ehkä elämäni parasta seksiä.

Se ei ollut mitään varovaista, eikä oikeastaan edes hellää vaan rajua kyytiä alusta loppuun. Uuh mama, edelleen värisyttää kun asiaa miettii. Taidan soitella hänelle joskus uudestaan, pelkästään seksin merkeissä. Ulkomaalaisilla on näköjään minulle sopivaa rohkeutta. Grrrrh. 

Mistä tuntee hyvän fuck buddy-ehdokkaan? Omasta mielestäni hyvänä merkkinä kannattaa pitää perhosten puuttuminen vatsasta. Jos suudeltaessa et tunne mitään nipistystä kehossa, asia on pelkkään seksin karvaa. Jos sellainen tulee, olet jo ihastunut tai kiinnostunut. Ei tunnetta ja uulalaa. 

Kun käveltiin miehen asunnolle ja juteltiin tavallisista asioista, mietin miten aloitamme koko seksihössäkän. Välillämme ei ollut mitään kipinää ja asunnolle lähteminen oli kuin sanaton sopimus yhden yön seksisuhteesta. Kun pääsimme miehen asunnolle, mies tuli lähelle ja suuteli. Siitä se sitten lähti. Täytyy sanoa, että oli todella virkistävää harrastaa seksiä ilman mitään lässynlää juttuja. Grrrrh.

Tässä on vain yksi miinus. Kun pääsin taas hyvän seksin makuun, on julmaa kun se otetaan pois saatavilta. TAHTOO SEKSIÄ!!!! Yhyhyy. 

No, ehkä kestän sen. Tai liityn uudestaan tinderiin. Käykää kuitenkin osallistumassa vielä huippukivaan arvontaan

torstai 21. elokuuta 2014

Aasi se seisoi härkäineen

Lauloi tiernapojat.

Tilannekatsaus!

Todella pitkän kärvistelyn jälkeen laitoin Aasille viestin. Selvisi, että hän oli rikkonut puhelimensa ja numeroni oli kadonnut (joko todella hyvä tekosyy tai totta, päätin uskoa). Tekstailtiin vähän ja koska hänellä ei sittenkään ole facebookia, pyysi Aasi lähettämään minulle muutaman valokuvan. Yyh... inhoan niitä hetkiä. Miksi ei voida vain nähdä livenä? Laitoin kuvat kuitenkin ja ainakin takaisin tuli "hyvältä näyttää". Ihan kuin teurassikaa valitsisi joulupöytään. Yh. Pidän teidät kuitenkin ajan tasalla!

Toinen asia, saimme sponsoriksi HuippuKivan yhtiön, jonka banneri näkyy nyt tuossa vasemmalla OIKEALLA puolella. Arvonnan palkinnot ovat siis selvillä!


1. Palkinto on 20€ lahjakortti kyseiseen aikuisten lelukauppaan

2. Palkinto on helppo ja kätevä sormivibra

Muistakaa käydä osallistumassa vielä! Älkää kommentoiko tähän alle, vaan edelliseen postaukseen johon pääsee TÄSTÄ! Osa on myös laittanut sähköpostiin viestiä, sekin käy loistavasti. Onnea! Vielä kahdeksan uuden lukijan verran aikaa!

Jaaaa sitten vielä toinen ilmoitusluontoinen asia. Täytän tänään vuosia.


tiistai 19. elokuuta 2014

Arvontaa !!

Katselin tässä lukijatilastoja, ja huomasin että blogilla on ns. julkisia lukijoita jo 89 !

(google + blogilista + bloglovin')

Ajattelin siis seuraavanlaista:

Järjestän arvonnan. Voit osallistua, vaikka olisit anonyymi lukija. Arvotaan väh. 2 mahtavaa asiaa (jotka selviävät myöhemmin.. yhteistyö joidenkin yritysten kanssa saattaa olla mahdollista) ja osallistua voit kommentoimalla sähköpostiosoitteesi joko tähän alle TAI laittamalla sen yksityisesti osoitteeseen: kummankinkaa@gmail.com ja laita otsikoksi ARVONTA. Jos voitat, etkä halua että nimesi julkistetaan blogissa, kerrothan siitä minulle samalla. 

Arvontaan osallistuminen alkaa heti ja päättyy, kun 100 lukijan raja menee rikki (paitsi jos se jostain syystä tapahtuisi todella nopeasti, sitten annetaan tietty päivämäärä). Tämä lukijamäärä on siis yllämainittujen kolmen seurantasivun summa. 

Mutta eikun osallistumaan, infoa tulee lähempänä arvontapäivää! 


Uujee ja ottakaahan rennosti!

Lisäys 21.8 klo. 07:32
Nyt näyttää siltä että huippukiva.fi tarjoaa muutaman palkinnon ;)