Toivon kaikkea hyvää

Voiko lauseen Toivon teille/sinulle kaikkea hyvää sanoa vilpittömästi ja neutraalilla äänellä?

Itse en pysty siihen. Vaikka kuinka yrittää, äänensävyyn tulee pienen pieni kaiku jostain syvemmästä ajatuksesta. Ainahan sitä toivoo, että entisellä menisi huonommin kuin sinulla itselläsi. Kun sitten kuulee että ex-heila pääsi superhienoon kouluun JA on lomamatkalla jonkun muijan kanssa, ei siitä vain voin iloita täydellä teholla. Tosin jos eksällä menee todella huonosti, ei sekään tunnu yhtään hyvältä. 

Miksi suhteen loputtua mies voisi vain kadota maapallolta? Tai jämähtää juuri siihen hetkeen elämässä. 

Tähän tietysti vaikuttaa monet tekijät: eron syy, kumpi jätti, oliko sopuisaa, heiteltiinkö tavaroita parvekkeelta, leikeltiinkö miehen lempikauluspaidat... 

Tunnen muutaman parin jotka ovat onnistuneet eroamaan ystävinä. Paitsi ainakin yksi pari taitaa säätää vielä keskenään silloin tällöin. Eli erottiin On/Off suhteeseen. Good for you. Ja miksi tuntuu hyvältä, kun mies ei välttämättä päästä heti irti? Periaatteessahan se ärsyttää, mutta vielä enemmän ärsyttää kun mies ei enää häiriköi vaan on löytänyt uuden muijan kainaloonsa. Toisin sanoen miehen elämän pitäisi pyöriä sinun ympärilläsi. Aina. Ehkä hiiieeeman itsekästä, mutta niin se vain menee.

Miksi vanhan suolan pitää janottaa niin pirusti? Miksi eksät eivät voi odottaa kiltisti, että minä saan itselleni täydellisen elämän. Sitten he voivat rauhassa koota oman elämänsä kasaan.

Ennen vanhaan oli kyllä parempi kun tieto ei liikkunut niin nopeasti. Nykyään facebookista näet eksäsi elämän kaikki mitättömät yksityiskohdat jotka eivät edes kiinnosta sinua sillä ne pomppaavat etusivulle oikein tyrkylle. Näet milloin hän on sinkku, parisuhteessa, töissä, matkalla, juhlimassa - vaikka hän asuisi 500km päässä! Kännykällä voit soittaa heti puhelun jos näet jotain kiinnostavaa, voit vaikka ottaa kuvan todistusaineistoksi! Vanhoina hyvinä aikoina juoru liikkui niin nopeasti kuin kyylämummo potkukelkalla pääsi. 

AAARGH.

Mutta, sanon vain tämän. Kaikki entiset säädöt, heilat ja mitkä lie:

Toivon teille kaikkea hyvää.

Ja tänään kun te tuutte vastaan mä en vaihda kadun puolta, toivon kaikkea hyvää.

Sisko soitti taas, vaan ei kanna enää huolta, kuuluu kaikkea hyvää.

Nukun jo yöni kohta jää surutyöni, kun mä laulan kaiken pahan pois.

Kun te tuutte vastaan niin, kai mä kuulen kaikkea hyvää.

Ollako vai eikö olla?

Yhdessä? Nää. Eikun joo. Eikun ei. Ehkä?

Melkein kaikki suhteiluni ovat seuranneet on/off-kaavaa. Myös monet ystävistäni ovat joutuneet kokemaan tämän - monesti. Miksi ei voida suoraan sanoa että ei kiinnosta, en halua? Puhun nyt sekä miehille että naisille, olen myös monesti sortunut tähän virheeseen. Tuntuu, että näissä tilanteissa toista ihmistä halutaan pitää varalla mutta uskotaan siihen että parempi löytyy. Ei ei ei, se on väärin kaikkia kohtaan. 

Miksi vanha suola kuitenkin janottaa?

Edelllisessa tekstissä mainitsin parista ystävästä, jotka todella pitkän on/off-suhteen jälkeen saivat miehen kesytettyä itselleen. Itselläni nämä suhteet ovat aina päättyneet ikävästi. Suhteitteni eteneminen noudattaa aika tarkasti kahta eri kaavaa:

Kaava: Minä huomaan miehen

1. Miehen bongaus

2. Flirttailu alkaa

3. Säätöä humalassa tai/ja ujo kahvitteluhetki

4. Suurta taistoa kumpi ottaa yhteyttä ensin, minä annan yleensä periksi (tähän on olemassa mukamas 1000 eri sääntöä, mutta niistä myöhemmin)

5. Mies haluaa tavata useammin

6. Tapailua

7. Yhteydenotto vähenee

8. Tapailua silloin tällöin

9. Yhteydenotto vähenee vähän lisää

10. Minä alan ärsyttäväksi naiseksi joka on jo suunnitellut parisuhteen tms.

11. Mies mutisee jotain epämääräistä siitä ettei halua sitoutua... vielä... ehkä...

12. Minä kuulen mutinan joukosta miehen sitoutumishalukkuuden (tässä vaiheessa pitäisi luovuttaa ja lähteä kävelemään!)

13. Tapaamme harvoin ja lopulta ei enää ollenkaan ja minulle selviää että miehellä on ollut muita naisia

14. Menee väh. pari kuukautta, näemme sattumalta

15. Alkaa vanha suola janottaa, aika parantaa haavat.

16. Kohdasta 5. eteenpäin samalla kaavalla.

♥♥♥♥♥♥♥

Kaava: Mies huomaa minut

1. Mies bongaa minut

2. Flirttailu alkaa

3. Säätöä humalassa tai/ja ujo kahvitteluhetki

4. Suurta taistoa kumpi ottaa yhteyttä ensin, mies antaa yleensä periksi

5. Mies haluaa tavata useammin, soittelu ja tekstailu on joka päiväistä (ellei jopa tuntista)

6. Minua alkaa vähän ahistaa, mutta yritän päästä siitä yli

6. Tapailua

7. Yhteydenotto vähenee minun osaltani

8. Tapailua silloin tällöin

9. Yhteydenotto vähenee myös miehen osalta pikkuisen (luultavasti ahdistusvihjailujeni takia)

10. Minä alan ärsyttäväksi naiseksi jolle tulee jokin ihme ahdistus sitoutumista kohtaan, vaikka mies on täydellinen ja parisuhdetta tässä on etsitty jo vuosisatoja!

11. Minä mutisen jotain sitoutumiskammosta ja plää plää plää

12. En kuitenkaan halua sanoa miehelle suoraan että en halua sitoutua, koska oikeasti haluan. HALUAN!

13. Tapaamme harvoin ja lopulta mies joko kyllästyy ja lähtee, minulla on joku toinen mies tai hänellä on joku toinen nainen. Kaikkia ärsyttää.

14. Menee väh. pari kuukautta, näemme sattumalta

15. Alkaa vanha suola janottaa, aika parantaa haavat. Lisäksi tajuan että mieshän oli oikea unelmien prinssi! Onko hän lisäksi käynyt salilla... ?

16. Kohdasta 5. eteenpäin samalla kaavalla (paitsi että minä haluan tavata useammin) TAI mies on mennyt eteenpäin, löytänyt itselleen mallin ja minä elän yksiössä Ben&Jerry's jäätelöpurkin kanssa TAI tajuamme että rakastamme toisiamme valtavasti ja olemme loppuelämämme yhdessä (ei ole vielä tapahtunut...)

Kuitenkin on/off suhteissa on useimmiten kysymys siitä, että toisen kanssa ei halua sitoutua jostain hyvästä syystä, mikä on todettu aikaisemmin. Ajan kuultaessa muistot pieni piru korvan juuressa sopertaa että kyllä siinä on hyvä ihminen sinun vierellesi, tuttu ja turvallinen ja saat hänet helposti ilman turhia alkudeittailuja jotka useimmiten voivat olla hyvin epämiellyttäviä. Jos mies on ollut jättävä osapuoli, on ihanaa kun hän sittenkin haluaa olla kanssani. Sama homma toisin päin, sitten taas hetken päästä erotaan. Kaikkien pitäisi kyllä se lopettaa, asian pitäisi olla kerrasta poikki.

"Mä arvaan, sä tulit takaisin
mun kaupunkiin jonka taas pistät sekaisin"

Onko ystävän eksä tabu?

Monissa  kaverisuhteissa sääntönä on, että toisen entisiin miehiin ei kosketa. Hyvänä syynä toimii usein miehen inhottava käytös ystävää kohtaan (tai toisin päin). Jos taas ystävä on eronnut miehestään sovussa, he yrittävät pysyä ystävinä ja eivät siis kaipaa sinua tunkemaan kolmanneksi pyöräksi. 

Tunteet entistä kohtaan ovat aina voimakkaat. Siitä syystä myös mustasukkaisuus roihuaa.

Ystäväporukasta riippuu, miten entinen määritellään. Toisille se on pidemmän seurustelusuhteen tulos, toisille riittää vain kiinnostus, muutamat treffit tai yksi yhteinen yö. Itse yritän pitää nollatoleranssia kaikista miehistä, jotka liittyvät ystäviini kaverisuhdetta pidemmällä. Itselleni on muutaman kerran käynyt tilanne, jossa kaveri on alkanut säätämään oman vanhan säätöni kanssa. Yksinkertaisesti mustasukkaisuus kesti niin kauan, kuin heidän suhteensa.

Miksi siis ottaa turhaa riskiä, onhan maailma miehiä täynnä!?

Kuitenkin olen armollinen ihminen. Olen pyhästi luvannut itselleni antaa siunauksen jos ystäväni on rakastunut entiseeni niin palavasti ettei voi elää ilman tätä. Tietenkin miehen pitää vastata tunteisiin samalla intohimolla ja heidän on pitänyt tapailla jo jonkin aikaan ennen kun saan asiasta tiedon. Silloin tiedän että he ovat vakavissaan ja yritän unohtaan oman itsekkyyteni. Tietenkin kaikki osapuolet pääsevät helpommalla jos tällaista ei tapahdu.

Mutta elämää ei voi ennustaa.

Yksi miehen tapailun kohokohtia on treffien analysointi ystävien kanssa. Jos mies on ystäväsi entinen, pohtiminen hänen kanssa ei toimi. Tosin tiedän muutaman ihmisen, jotka ovat olleet eksiensä kanssa vapaampia ja he uskottelevat että heitä tällainen ei haittaa. No, se on hieno asia ja erittäin kunnioitettavaa. 

Nainen on kuitenkin nainen ja eksä on aina eksä.

Sitä paitsi tuntuu, että itse ajattelisin koko ajan, että olenkohan huonompi kuin ystäväni? Suhteessa vainoaa aina kolmas pyörä, olkoonkin vain edellisen suhteen haamu.