Olin tässä laivalla vähän aikaa sitten. Yhden yön risteilyllä. Hullujen hommaa, sanon minä. Kaikki ovat hirveässä kännissä, juomat maksaa maltaita ellei käy tax freessä (josta ostettuja juomiahan ei saa nauttia laivalla.. höhö nii vissii), laivan kokolattiamatolla on vaikea kävellä korkokengissä ja miehet (ja naiset) ovat niin haku päällä että hyvä kun kävelet baaritiskiltä 10 metriä tanssilattialle, sinua puristetaan takapuolesta about 26 kertaa. Eri kourilla.
Ymmärrän kyllä pointin, että on kiva irtautua arjesta ja mennä kelluvan purnukan sisään ryyppäämään, koska sieltä voi
a) pudota mereen
a) pudota mereen
b) joutua putkaan paljon helpommin kuin maissa
c) syödä kalliimmalla kuin hienossa ravintolassa maissa
d) potea hienoa krapulaa laivan keinuessa sinun yrittäessä syödä ylikallista sämpylää, johon sinulla juuri ja juuri riitti rahat
e) tarkkailla kun keski-ikäiset käyttäytyvät kuin teinit
Olenpas nyt negatiivinen. Onhan laivalla kivaa, se on kuin jumalattoman kokoinen yökerho jossa on hytit. Kotimatka on siis lyhyempi, ei tarvitse mennä ulos jos ei halua ja jos yhden illan hoito jäi kaivelemaan hyvällä tai pahalla, sinun on suhteellisen helppoa löytää tämä henkilö. Eihän hän pääse pois siitä purnukasta kuin vasta satamassa.
Sitä paitsi laivan keulaan ei nykyään enää saa mennä, joten ei ole edes mahdollista koittaa saada niin suurta rakkaustarinaa kuin Titanicissa.
Josta tulikin mieleen vanhoja hauskoja juttuja:
Ähäähäähähäähhää. No oikeesti Titanic on hyvä leffa ja itken joka kerta. Paljon. Koko illan.
Nyt kyllä hukkasin pointin.
Mutta menkää risteilylle, se maksaa mutta on erilaista ja jännää. Jos muuta hupia ei löydy, niin aina voitte katsella kännisiä iskuyrityksiä, naaman nuolemista ja muuta mukavaa.