maanantai 31. elokuuta 2015

Taikanumeroita ja sinkkuselityksiä

Blogiani pitkään lukeneet tietävät, että synttärini menivät tässä vähän aikaa sitten ryminällä ohi. En jaksanut erikseen siitä mitään postausta tehdä, juhlin niitä ensimmäistä kertaa todella rauhallisesti (sitten lapsuusajan). Kävin muutaman kaverini kanssa syömässä ja lasillisilla, oikein oltiin aikuisia. Yleensä synttäreihini kuuluu railakas ylilyönti viinan kanssa (lue: vessanpöntön halaus), sekä jotain sutinaa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Nyt - ei mitään. Melkein ahdistaa. 

Näin Miestä (jos et tiedä, kuka tämä mystinen henkilö on, lue joulukuun ja tammikuun postaukset) yksi päivä sattumalta ja juteltiin oikein pitkään ja hartaasti. Ilokseni huomasin, ettei hänen näkemisensä tuntunut enää missään. Sain jopa ujutettua hänen nykyisen tyttöystävänsä keskusteluun mukaan (voitto!!!!) coolisti. Tämä suhde on nyt lopullisesti pakattu laatikkoon, on hyvä olo.

Kävin myös viime viikolla treffeillä. Treffit olivat miehen kanssa, jonka kanssa olen jo ollut kerran ulkona joskus puolisen vuotta sitten. Mies vain lähti muille maille ja on nyt palannut takaisin. Oli yhtä hauskaa kuin viimeksikin ja pikkaisen olen jopa ihastunut. Kuitenkin meidän whatsappailu ei oikein ota osumaa ja siksi annan kaikki pallot miehelle. Pyytäköön ulos jos tahtoo. 


Olen myös palannut takaisin kesälandelta opiskelujen pariin ja huomaisin erään mielenkiintoisen asian. Kun olemme nähneet pitkästä aikaa kavereiden ja tuttujen kanssa, todella moni kysyy ensiksi oletko vielä sinkku? Kysyjät ovat useimmiten sinkkuja itsekkin. Ei siinä mitään, itse en yleensä ihan heti ensimmäiseksi ala sinkkuusasioita utelemaan. Yleensä ne selviävät itsestään (kun on juotu punaviiniä yhdessä muutama pullo).

Löysin sattumalta youtubista hyvän kappaleen, kuunnelkaa sitä kun syksy lähenee ja haluutte vähän masistella. 
Ihanaa viikkoa <3


maanantai 24. elokuuta 2015

Kun oma ei riitä

Olin risteilyllä ison kaveriporukan kanssa muutama viikko sitten. Siitä on meille muodostunut jo melkein jokavuotinen perinne. Meistä on ihanaa mennä bailaamaan hulluna vähän kämäiseen laivaan, jossa on meidän lisäksi myös iloisen humalaisia keski-ikäisiä, jotka käyttäytyvät kuin teinit. 

Saimme todistaa kahden keksi-ikäisen kiihkeää suuteluhetkeä, mies penkillä istuen ja nainen hajareisin tämän sylissä. Miehen kädet naisen takamuksella, kielet syvällä toisen nielussa. 

Tänä vuonna kuitenkin törmäsimme toiseen nuoreen miesporukkaan, jotka olivat myös tulleet huvikseen juhlimaan risteilylle. Löimme siis hyntyt yhteen ja bailasimme kuin hullut keski-ikäisten yrittäessä väistellä meidän nuoria heiluvia takapuoliamme. 

Miehet olivat meitä vähän vanhempia (mutta < 30v) ja kaikki (!) olivat naimisissa. Ajattelimme siis tyttöjen kanssa, että nyt voidaan riehua ja bailata rauhassa, hehän eivät meidän kanssa mitään muuta halua. Meillä oli todella hauskaa ja juhlimme aamuun asti, mutta jouduimme todistamaan, kuinka moni miesporukan ukkomies iski naisen ja vei tämän hyttiinsä. Meitäkin muutama vähän yritti, mutta teimme kantamme aika selväksi. Tansimme kyllä heidän kanssaan, mutta siihen se jäi. 

Yksi mies sanoi meille, että tämä on vain harmitonta, eikä mene tanssimisesta pidemmälle, koska emme me petä. Sama mies meni muutama tunti myöhemmin erään blondin kanssa hyttiinsä. Eikä hän ollut kaveriporukan ainut.


Puhun tässä nyt koko ajan miehistä, koska heihin kiinnitin huomiota. Lyön kuitenkin vetoa, että moni varattu nainen lankesi myös. Tämä reissu laski taas hieman uskoani miehiin. Miksi niin moni petti? Koskaan ei voi tuomita ennen kuin tietää taustat, mutta yksi "langennut" mies kertoi meille vain muutama tunti ennen kuinka seksi hänen ja vaimon välillä on aina hyvää. Rakastelemme aina silloin kun jaksamme. 

Lisäksi toinen mies kertoi ylpeillen, kuinka omissa ulkomailla järjestetyissä polttareissaan ei ollut langennut ilotyttöihin, vaikka muut jätkät kyllä olivat joka ilta jossain. Miksi se pitäisi olla edes vaihtoehto ja ylpeyden aihe? Jos itse menen joskus naimisiin, toivon ettei pettäminen tulisi edes mieheni mieleen VAIKKA ollaan polttareissa. En myöskään näe eroa naimisissa olemisen ja seurustelun/avoliiton välillä, jos puhutaan siitä että muiden kanssa ei sit olla sillai. 

Avioliitto (ja avoliitto ja seurustelu) pohjautuvat luottamukseen. Seksiä voi harrastaan jonkun muun kanssa, jos pystyt sen kumppanillesi kertomaan. Jos se on kumppanillesi ok, se ei ole pettämistä. Uskon kuitenkin, ettei kukaan näistä jätkistä aio vaimolleen kertoa, mitä risteilyllä tuli tehtyä. 
Tulipa pieni paasaus, mutta tämä oli taas yksi lovi ruusunpunaisiin laseihini. 

Sitten naisiin. Onko se bilettämään tulleen naisen vastuulla, ettei vain harrasta seksiä ukkomiehen kanssa? Onko se hänen asiansa? Sormus on aika näkyvä merkki, mutta jos mies iskee sinut, oletko siitä vastuussa?
Itse olen sitä mieltä, ettei ukkomiehiin kannata koskaan langeta. En kuitenkaan syyllistä, jos mies tulee iskemään sinut ja saa sinut pauloihinsa. Se on täysin miehen ongelma. Kuitenkin jos nainen tietää miehen olevan varattu ja silti liehittelee saaden miehen lähtemään mukaansa, sitten vähän kyllä syyllistän. 

Pettäminen - miksi olette yhdessä jos pettäminen kuuluu asiaan?! Eikö olisi vain helpompi erota? 

Jos minun kumppanini joskus pettää, annan sen anteeksi. Anteeksi kannattaa antaa, koska vihaaminen syö ihmistä. 
Se ei kuitenkaan tarkoita, että haluaisin tämän miehen kanssa enää olla tekemisissä. 

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Ensitreffeistä

On kaunis aamu. Aamukahvi porisee halvassa kahvinkeittimessä. Yksi parhaista ystävistäni kertoi minulle eilen, että miesystävä kosi. 

Taas yhdet häät tulossa. Yhdet hyvän ystävän häät. 

Olen muuten kaveriporukkani ainut sinkku.
Voisin kirjoittaa siitä, kuinka yksin jäämisen pelko puristaa yksinäistä sydäntäni kun istuin yksiössäni yksin. En kuitenkaan tee sitä, koska tämä ihana helleviikko ei anna masennukselle tilaa. 

Puhutaan siis ensitreffeistä. Tilanne on joko ihana tai kamala. Mitä kuitenkin oman kokemukseni mukaan on hyväksi koettu? Tietenkin kaikki on tapauskohtaista ja erityisesti mieskohtaista, mutta tässä vähän omia kokemuksia. 

1. Kädestä pitäminen
Ei. Ahdistavaa.. liiän läheistä toimintaa. Aivan kuin mies haluaisi sanoa: Omistan sinut tästä hetkestä alkaen. Seurustelujuttuja. 

2. Mies tarjoaa
Tästä on paljon puhuttu. Jos treffipaikka on joku suhteellisen edullinen (esim. mennään kahville tai yksille) miehen kannattaa muutama euro kukkarostaan tuhlata naiseen. Silloin naiselle tulee olo, että täytyypä kysyä miestä ulos ja tarjota sillä kertaa hänelle kahvit. Jotkut naiset ovat sitä mieltä, että jokainenhan maksaa omat juttunsa ja sillä selvä! Minusta kuitenkin ekoilla treffeillä tarjoaminen on kiva ele, joka maksaa itsensä myöhemmin takaisin. 

Muutamia kokemuksia ystävilläni on ollut myös vastaavasta:
Mies on "huijannut" naisen maksamaan kummankin ostokset. Yhtenä esimerkkinä, eräs mies kysyi ystävääni ulos. He menivät yksille ja tiskillä ollessaan kaverini ajatteli että kumpikin maksaa omansa. Kun tarjoilija kysyi yhteen vai erikseen oli mies hiljaa ja tuijotteli kärpäsiä katossa. Ennen kuin kaverini ehti reagoida, lasku oli mennyt yhteen ja mies livahtanut takaisin pöytään. 

Ei näin. 

3. Voiko nainen kysyä miestä ulos?
Ekoille treffeille? Kyllä, mutta jos mies on enemmän kiinnostunut aluksi, onhan se helpompaa.
Toisille treffeille? Kyllä, mutta jos mies kysyy ulos, onhan se varmempaa.
Kolmansille treffeille? Jos olet itse kysynyt miestä ulos JOKA kerta, anna olla ja odota. Kyllä mies kysyy sinua ulos, jos häntä kiinnostaa. 
Nainen voi tehdä aloitteen, mutta jossain vaiheessa miehen suunnalta on pakko tulla myös aloitteita.

4. Pussaaminen
Ystäväni sanoi, että hyvin siveellinen hyvän yön suudelma on hyvä jos siltä tuntuu. Itse olen yhden kerran ollut hulvaton ja pussaillut ekoilla treffeillä ihan kunnolla. Olinkin sitten flunssassa kaksi viikkoa, karma iskee. No ei. Menimme silloin minun luokseni ja kaikki olisi varmaan johtanut seksiin, jos minulla ei olisi ollut hillopäiviä. Silloin kyllä pussailtiin kunnolla. Ah. 
Se on ollut kyllä ainut kerta.Yleensä olen niin ujolla tuulella, että tyyliin juoksen karkuun kun ollaan sanottu no moikka sitten. Mutta yleensä kyllä halataan.


5. Seksi
Jos tilanne ei ole yhden yön (baari)suhde, älä tee sitä. On kummallekkin mukavampi odottaa, kuvitella ja fiilistellä. Itse olen yleensä harrastanut seksiä noin 4-7 treffien jälkeen, jos siltä tuntuu. Erään jätkän kanssa esimmäinen kerta meni niin, että himopussailtiin perjantaina, jätettiin kesken, viikonloppuna ei nähty ja maanantaina sitten KABUUM. Se oli kuin jumalattoman pitkä esileikki. Ah. Hyviä muistoja. 

6. Missä tavataan?
Meille vai teille - altistaa liikaa seksin houkutuksille.
Kahvila - erittäin hyvä.
Baari - hyvä, kunhan ei ole liikaa meteliä.
Kävely - rento tilanne, ei tarvitse katsoa toisen naamaa koko ajan. Keskusteluaiheita keksii vaikka luonnosta.
Elokuvateatteri - ei ekoille treffeille koska ei voi keskustella. Jos on surullinen elokuva vollotus alkaa ja meikit leviää.
Kuntosali - jos haluat heti näyttää pienen hikisen puolesi, anna mennä. Itse en pystyisi, koska ensimmäisen laitteen jälkeen lysähtäisin maahan jalat sätkien. 

Kannattaa valita paikka, jossa on rento olla ja hyvä keskustella. Voitte pelata vaikka lautapelejä, jos aktiviteettia haluatte. Tai mennä pelaamaan minigolfia (ellet ole liian voitontahtoinen).

Ai että kun haluaisin treffeille.
Pussailla.
Kaikkee. 

P.s. Blogin kävijämäärässä pamahti 100 000 rikki!! TÄMÄ ON VIRSTANPYLVÄS.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

rakastaa, EI RAKASTA, rakastaa, EI RAKASTA

Sadepäivän pohdintaa
miten kuuluu rakastaa?
Rakkaus kuuluu kaikille
miksi se suodaan helpommin toisille?

Pieni masennus. Ihan pieni vain. Sataa ja olen kipeä ja pää on täynnä räkää. 
Ihastuttavaa. 

Tähän on aina hyvä palata. Ah.

Mietitään muiden kesän saldoa: Yhdet häät, kahdet kihlat ja yksi läheinen kaveri aloitti seurustelun. 
Mietitään oman kesän saldoa: Nollat treffit, nollat seksijutut, nollat pussailut. WIHII.

En ole oikeasti näin masentunut. Flunssa vain painaa päälle. Kyllä minua sentään tänä kesänä kerran pyydettiin ulos, mutta harmikseni mies ei napannut sitten yhtään. Olen ihan super onnellinen ystävien puolesta, mutta samalla tuntuu kuin uppoaisin YKSIN sinkkuuden syövereihin, yhä syvemmälle ja syvemmälle. Enää edes kauniit, (vielä) nuoret rintani eivät näy maanpinnalle. Ja se on erittäin suuri harmi. 

Aion tänä syksynä yrittää reipastua taas deittailuun. Liian nopeasti uppoutuu kaikkeen koulujuttuun ja unohtaa kaiken muun. Rakastan kouluani, rakastan alaa jonka olen valinnut ja se täyttää hyvin elämän muut tyhjiöt. Kuitenkin tänä syksynä en anna sen riittää!

Oli ihana syksy, paska alkukevät, toiminnan täyttävä loppukevät ja hassu kesä. Kesä on jotenkin mennyt ohi, iholle on jäänyt vain haileat rusketusrajat. Facebookista silloin tällöin eteeni pomppaa eksäni ja tämän uuden tyttöystävän lässynlää-päivitykset. Tunnen pienen pistoksen vatsassa joka kerta, mutta en enää välitä. Katsoin eräs kaunis päivä modernia perhettä ja siinä Phil-isän sanat Haleylle jäivät mieleen:

I know it hurts now sweetheart, but that's how you know it was a relationship worth having. 

Aamen. Asioita on ihana kokea ja ne täytyy aina muistaa. Se on elämistä.

En kuitenkaan voi tietää, kuinka onnellisia he yhdessä ovat (toivon kuitenkin, että he ovat onnellisia. Pientä kriiseilyä saa olla, mutta on se kiva jos elämässä on asiat hyvin. Vaikka en itse kuulu siihen. Kuitenkin silloin tällöin joku asia voi muistuttaa eksälleni, miten hyvä minä olisin ollut. Heha). Usein yliaktiiviset pariskunnan somessa ovat onnellisia yhdessä vain siellä. Minulla on eräs kaveripariskunta, jotka ovat todella aktiivisia somessa näyttäen maailman ihanimmalta pariskunnalta, mutta todellisuudessa he ovat mm. todella mustasukkaisia kaikesta. Näin heidät kerran kahvilassa yhdessä, kumpikin tuijotti älypuhelimeen ja söi hiljaa omia ruokiaan. Facebookiin tuli myöhemmin kaunis yhteiskuva ja päivitys: 
Rakkaan kanssa kahvilla <3

Tietysti saatan kokea hieman ikäkriiseilyä. Synttärit lähenee, vauvoja syntyy, sormuksia vaihdetaan ja parisuhteita luodaan. Pelkään herääväni joku kaunis päivä paikat muurautuneena umpeennukun samassa sängyssä kissojen kanssa ja lääkärissä minulle sanotaan, että munasolut on nyt loppu.

Nainen tuottaa elämänsä aikana noin 400 munasolua. 
KUINKA MONTA OLEN JO VETÄNYT VESSANPÖNTÖSTÄ ALAS?!

No, jos en 10 vuoden aikana ole löytänyt itselleni miestä, teen lapsen ilman. Nih. 

Onneksi ruoka korvaa seksin. Vai miten se nyt oli.