maanantai 4. joulukuuta 2017

Seuraavaan kertaan!

Vietän tässä unetonta yötä ja päätin tulla käymään blogissa ensimmäistä kertaa melkein vuoteen! Sitähän alkaa tuntea itsensä melkein vanhemmaksi ja viisaammaksi, tunnen imeneeni tietoa ja viisautta ympäriltäni melkein vahingossa kuin zeniläinen jumalatar. 

En ala tässä nyt koko vuoden kuulumisia päivittelemään, mutta kerron teille muutamasta tapahtuneesta asiasta. Kuitenkin ensin tärkein: olen yhä sinkku, villi ja vapaa!

1. Harrastin seksiä 4 vuotta nuoremman kanssa
Tuo ikä on ollut minulle jostain syystä haamuraja. Olen kuitenkin todennut että kun ihminen täyttää 20 vuotta, siirrymme yhteiseen ikäryhmään 20-30v. Ollaan kaikki vähän kuin samalla viivalla. Lisäksi, jos kerran jätkillä on aina nuorempia niin miksei meilläkin? Olen sitä paitsi vieläkin sitä mieltä, että tuleva aviomieheni ja pellavapäisten lasteni isä ei ole vielä syntynyt.

2. Tinderin ensimmäinen seksitapaaminen
Olen kokenut tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa sen, miten helppoa tinderistä on todellakin vain löytää seksiseuraa. Eräänä unettomana yönä näpräilin tinderiä, sain matchin 2 km säteeltä, juttelimme, jätkä heitti voiko tulla käymään, sanoin kyllä, hän tuli ja TULI (kolme kertaa yön aikana tyypit!!!!!!) ja sitten hän lähti. Koska elin siihen aikaan pienessä seksin kaipuussa, meillä jatkui seksisuhde kuukauden verran. Jätkä oli kuitenkin täysi mulkku, seksi tylsistyi (minun osaltani) kerta kerralta, kunnes viimeisenä kertana tilanne eskaloitui siihen, että hän avasi oven alasti ja VALMIINA uhraamatta ajatustakaan sille että minuakin pitäisi hieman lämmitellä. Se oli sitten siinä. 

3. Päädyin naimisissa olevan miehen kanssa sänkyyn
Hmm. Tämä on asia, josta minulla on todella ristiriitaiset ajatukset. Tämä kyseinen mies on siis ystäväni ja työkaverini kesätöistä ja olemme tunteneet kaksi kesää. Hänellä on vaimo ja lapsi. Meillä on aina synkannut tosi hyvin ja viihdyn hänen seurassaan, enkä ole koskaan yrittänyt iskeä häntä. Kuitenkin viime kesän lopulla tilanne päättyi siihen, että harrastimme seksiä. Meillä oli vain uskomattoman vahva veto toisiamme kohtaan (tiedän, huono syy). Tähän haluan vielä sanoa, että en itse tehnyt mitään aloitteita, mutta täytyy myöntää etten niitä myöskään torjunut. Tilanne meni niin kuin meni, enkä ole siitä ylpeä. Tosin olen myös päätynyt johtopäätökseen, että sinkkuna en tehnyt mitään väärää. Minulla ei ole oikeutta elää muiden elämää, elän vain omaani. 
Tämä kaikki johti miehen avautumiseen onnettomasta suhteestaan. 
He ovat yhä yhdessä. 

Tällä hetkellä minulla ei ole kenenkään kanssa mitään sutinaa, yhden kaverin kanssa pannaan silloin kun panettaa. 

Tämä vuosi on ollut myös todella itsetutkiskelun aikaa. En ole koskaan harrastanut näin monen ihmisen kanssa seksiä näin lyhyen ajan sisällä, olen pelännyt tulleeni raskaaksi (väärä hälytys), olen ihastunut, pettynyt, ihastunut, pettynyt, kokenut mahtavaa ja paskaa seksiä ja katsonut vierestä kun ystävät menevät naimisiin, tekevät lapsia, eroavat ja pettävät. Olen miettinyt kuka minä olen, kuka haluan olla ja mikä parasta: tarviseeko minun todellakaan välittää mitä muut ajattelevat vain annanko vain mennä kun hyvältä tuntuu? 

Vain se elää, joka elää tänään. 

Olen myös huomannut, että en koe enää tarvetta kirjoittaa tänne kaikesta. Pyrin ehkä myös siihen, etten annan näille asioille enää niin suurta painoarvoa. Kriiseilen kyllä yhä (ja paljon), mutta en saa kirjoittamisesta enää niin terapeuttista kokemusta. Ehkä siksi, että olen oikeasti alkanut kokea asioita paljon enemmän. Siksi haluan virallisesti sanoa, että blogi on nyt tauolla. Ehkäpä jopa lopetettu. Jätän tämän kuitenkin tänne vähän kuin omaksi päiväkirjaksi. 

Ja ehkä palaan vielä! Kuka tietää. 


Seuraavaan kertaan <3

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Ei se ole niin vakavaa

Hyvää uutta vuotta! Aika rientää taas.

Syksyn päivitykset:

1. Tapailin erästä jätkää kuukauden. Kutsutaan häntä vaikka Akuksi. Aloimme Akun kanssa juttelemaan Tinderissä ja sovimme treffit. Ekat treffit menivät todella hyvin, keilattiin ja käytiin kaljoilla. Aku kysyi näemmekö uudestaan ja niinpä seuraavalla viikolla hän tuli minun luokseni. Ja jäi yöksi. Tämän jälkeen tapasimme muutaman kerran ja aina myös seksin merkeissä. Se oli hauskaa ja luontevaa ja nautin siitä todella paljon. Pidin aluksi myös tunteet vähän taka-alalla, mutta Akulta tuli sen verran viestiä, että päätin rentoutua.

Kerran hän tuli luokseni, teimme ruokaa, juttelimme ja lopulta sekstailimme. Tällä kertaa hän ei jäänyt yöksi ja kun hän lähti, tunsin jonkun asian muuttuneen. Seuraavana päivänä laitoin hänelle viestin, koska olimme sopineet näkevämme illalla. Hän näki viestin, muttei vastannut. Laitoin illalla toisen viestin, johon hän vastasi "sori tulee varmaan vähän puskista, mutta ollaan ehkä sittenkin liian erilaisia ja kannattaa ehkä lopettaa." Viestissä oli myös muuta lässynläätä ja paskanjauhantaa, mutta pointti oli selvä. 

Hieno juttu. Jätkällä ei ollut munaa tulla illalla käymään ja sanoa tuo asia kasvotusten. Helpolla sitä pääsee, kun tekstarin laittaa. Tai oikeastaan whatsappin, joka ei edes maksa mitään. Jos toista näkee kerran tai kaksi, tekstari on vielä ihan ok jos haluaa päästä helpolla. Mutta kuukauden jälkeen olisi kyllä kohteliasta nähdä kasvotusten. Varsinkin kun tulee vähän puskista. Eipä siinä. 


2. Akun jälkeen riemastuin uudestaan sinkkuudesta. Päätin myös, etten jaksa ilman seksiä kituutella. En kuitenkaan ole mikään baarikärpänen, enkä oikein pidä siitä että tinderistä etsitään suoraan seksiä. Joillekkin se voi toimia, mutta itse haluan käydä tinder-treffeillä ajatuksella, että jos synkkaa voidaan kysyä meille vai teille? Nähdä ilman olettamuksia. 

Joten

Olen eksän kanssa nähnyt muutaman kerran sillä meiningillä. Olen jo päässyt hänestä yli (tai ainakin siltä tuntuu) ja hän tietää mitä haluan. Seksi on tuttua ja tuntuu hyvältä. 

Olen ollut vähän ihastunut yhteen vanhempaan, varattuun mieheen. Muutama kuukausi sitten hän erosi tyttöystävästään (minusta riippumattomista syistä) ja vähän sen jälkeen kävimme treffeillä. Ja jäin hänen luokseen yöksi. Se oli aivan mahtavaa, 15 vuoden ikäero selkeästi näkyy ja tuntuu. Mies ei halua mitään vakavaa ja aion kokeillä hänen kanssaan vain tällaista friends with benefits-suhdetta. Voi olla että se toimii, voi olla että se ei toimi. Pitää vain olla itselleen rehellinen ja hyväksyä jos tunteen ottavat vallan. Sitten täytyy vain lopettaa. 

Kävin viime keväänä treffeillä yhden puolitutun jätkän kanssa. Näimme sattumalta marraskuussa baarissa ja kuuden shotin jälkeen tuntui loistavalta ajatukselta mennä miehen luokse. Se oli itseasiassa todella hauskaa (hänkin on kymmenen vuotta vanhempi), mutta emme ole sen jälkeen yhteyttä pitäneet. 

Vähän olen kuitenkin syksylläkin herkistellyt. Pitäähän sitä herkistellä. Olla herkkä. 
Herkkyys on hyve. 

Tämän kevään tavoitteeni on kuitenkin tämä:

En etsi parisuhdetta. Annan sen tulla, jos se tulee helposti ja kivasti. Keskityn omiin juttuihini, minuun, kouluun ja ystäviin. Harrastan seksiä jos siltä tuntuu, enkä välitä siitä mitä muut ajattelevat. 

Kehoni on temppeli ja sitä rataa. 

Tästä tulee hyvä kevät! Nauttikaa ystävät! Älkää ottako asioita liian vakavasti. 

Pus

maanantai 8. elokuuta 2016

Pitkästä aikaa!

No huh huh.

Kylläpä aika on rientänyt.

Kaikki varmaan ajattelevat, että olen nämä kuukaudet toipunut erosta jossain sängyn pohjalla Titanicia katsellen ja jäätelöä syöden.

VÄÄRIN!

Olen elänyt elämäni kesää. 


Mistäs aloittaisin... ehkäpä ihan alusta.

Eron jälkeen olin kyllä hieman hajalla. Harrastin myös erään jätkän kanssa seksiä, joka vain ei toiminut missään mittakaavassa. Yhteyttä ei ollut ja se oli kummallekkin vain vaivaannuttavaa ähkimistä. Tämän jälkeen minua ei kiinnostanut seksi (minun mittakaavassa) pitkään aikaan, kunnes kesäkuun alussa näin viimeisimmän eksäni ensimmäistä kertaa eron jälkeen. Tämä ei ollut syy seksihalujeni heräämiseen, mutta se oli päätös vaikeahkolle keväälle. Olin pelännyt eksän näkemistä ja kun vain nähtiin ja puhuttiin, huomasin että kaikki on ihan hyvin. Olimme kumpikin menneet eteenpäin. Siitä tuli hyvä ja rauhallinen olo. 


Hei eksän tapaamisen jälkeen lähdin ystävän synttäribileisiin. Siellä tapasin kaveripojan, jota en ollut nähnyt vuoteen. Suhteemme on aina ollut erikoinen ja täynnä flirttiä. Emme vain koskaan ole olleet samaan aikaan sinkkuja, joten suhteemme on jäänyt piristävälle flirttitasolle. Hän oli kuitenkin se, joka sai seksuaalisuuteni heräämään kesään. Flirttailimme koko illan ja olimme todella lähekkäin kuitenkaan mitään tekemättä. Emme edes pussailleet. Minulle riitti, että hän hetken aikaa silitti alaselkää ja aloin kehräämään mielessäni. Nukuimme eri osoitteissa ja minulla oli niin hyvä ja seksikäs olo. 

Lähdin kotipaikkakunnalle tämän jälkeen. Mietin tätä selän silittäjää jonkin verran ja lopulta päätin, että voin pyytää häntä treffeille vaikka olemme kavereita. En hetkeäkään uskonut, että se muuttaisi välejämme mitenkään. Joten kysyin. Mies oli todella otettu tästä ja sanoi heti että lähtisi saman tien, mutta hänellä oli vielä eräs juttu kesken toisen naisen kanssa. Päätimme, että palaamme näissä tunnelmissa asiaan, jos olemme joskus yhtä aikaa sinkkuja. Hän on parisuhteessa nykyään, mutta olemme yhä hyviä ystäviä. Varmasti vielä parempia kuin ennen. 

Joten naiset, kysykää miehiä ulos! Se ei ole vain heidän etuoikeutensa!

Kesän aikana tapahtui muutama mukava asia. Erittäin mukava itse asiassa. 
Pussailin yhden vanhan heilan kanssa muutaman kerran. Ja me todellakin vain pussailtiin. Ensimmäisen kerran romanttisesti ja intohimoisesti auringon laskiessa ja toisen kerran erään kaverin synttäribileissä heidän vessassaan kuin pahaiset teinit. Se oli aivan mahtavaa! Olin unohtanut, miten hauskaa on vain pussailla. 

Minulla oli myös aivan mahtava kahden viikon lomaromanssi. Se oli täynnä intohimoa ja hellyyttä, enkä ole ikinä tavannut sellaista miestä. Pystyin olemaan hänen kanssaan oma itseni ja minulla oli turvallinen olo hänen sylissään. Harrastimme seksiä paljon, jopa taivasalla ja se oli niin romanttista ja kiihottavaa. Eron hetki oli kuitenkin aivan kamala. Olin päättänyt vakaasti, etten anna tämän mennä syviin tunteisiin koska tiesin sen päättyvän. Tunteet ottavat kuitenkin aina vallan.

Hän asuu kaukana, eri maassa. Siitä tulisi todella kaukosuhde. Saatamme nähdä vielä tässä kuussa, ehkä asiat selkeytyvät silloin. Ehkä kaikki on erilaista, kun emme elä lomakuplassa.

Onneksi on ruoka.

Onko teillä ollut koskaan lomaromansseja? Ovatko ne jääneet vaivaamaan? Kertokaa niistä!

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Rakkaus on ikuinen niin kauan kuin se kestää

Hyvää iltaa!

Tättärää.

Täällä taas.


Viime kerrasta onkin aikaa. Tämä kevät on ollut yksi stressiperseilyräjähdys. Tässä kuitenkin tilanneraportti:

1. Seurustelin ja erosin 

Jätkä kenen kanssa olin friends with benefits-suhteessa päätti joulukinkkua tarpeeksi hotkittuaan tajuta, että ehkä minä olenkin hänen elämänsä nainen. Hän oli juuri muuttanut toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja kävi siis enintään viikonloppuisin täällä, joskus harvemmin. Mietin monta viikkoa, kannattaako tähän suhteeseen lähteä. Alkutilanne oli kuitenkin mitä oli ja miehen yhtenä piirteenä oli aikamoinen jossittelu. 

Kuitenkin ajatukset valtasi entä jos? Oli siis pakko kokeilla. En halua vanhana mummelina valittaa siitä, että en uskaltanut.

Meillä oli jätkän kanssa mahtava kevään alku - pienine ongelmineen. Välillä mies sai ahdistuskohtauksen ja alkoi pohtimaan kovaan ääneen onko tämä sittenkään oikein ja mitä hän haluaa. Jaksoin niitä muutaman, mutta lopulta meni hermot. Kaiken tämän olisin jaksanut, jos tilanteena ei olisi ollut kaukosuhde. Kaiken kriiseilyn keskellä suhde otti enemmän kuin antoi, vaikka ne antamisen hetket olivatkin aivan ihania.

Joten pistettiin pillit pussiin yhteisestä sopimuksesta.

Edelleen harmittaa.

Miksi asiat eivät voi vain mennä helpoimman kaavan kautta?


2. Miten hoidin eroahdistustani?

Ensin join kaksi pulloa viiniä, oksensin ja sammuin. Tulipahan nollattua.

Sitten harrastin kaveripojan kanssa muutaman kerran seksiä. Olisin halunnut enemmänkin, mutta sovittiin sen jäävän siihen, ettei kaverisuhde kärsi. Ihan fiksua.

Ostin Fazerin uusia Travel-suklaalevyjä.

Liityin Tinderiin. 

Aloin seuraamaan Seinfeld-sarjaa.


3. Toimiko se?

Toimi. Edelleen on ikävä, mutta nopeasti eron jälkeen harrastetut viinit ja seksit kyllä auttoivat. En ole siihen ennen uskonut, mutta tulipahan testattua. 

Mies laittelee yhä silloin tällöin viestiä ja haluaisi todella kovasti olla ystävä. Haluaisin sitä myös, mutta on pakko ottaa pesäeroa, jotten raivospäissäni heittele häntä ja jotain muijaa juustohampurilaisilla. Meinaan jos kävelevät vastaan.  

Aika parantaa, mutta ajalle täytyy antaa aikaa.  

perjantai 22. tammikuuta 2016

Laiska seksi vs. seksittömyys

Minulla on ongelma, jota en kuvitellut muutama vuosi sitten uskonut joutuvani miettimään.

Minulla on ystävä. Hän on pitkä, komea, viihdyn hänen seurassaan ja hän asuu muualla, mutta käy säännöllisesti samassa kaupungissa. Olemme hengailleet melkein puoli vuotta, ensin tapailtiin ja sitten sovittiin että pysytään ystävinä luontaiseduilla. Tämä on toiminut ja jatkunut. Seksissä on koettu niitä mahtavia hetkiä ja sitten ihan kivoja hetkiä.

Joulun jälkeen tajusin, että ihan kivoja hetkiä on ollut paljon enemmän kuin mahtavia hetkiä. Tajusin, että seksi on laiskistunut kerta kerralta. 

Entä minä? Jaksanko enää harrastaa seksiä hänen kanssaan? 


Tiedän... vielä vuosi sitten olisin ollut aivan pähkinöinä, jos saisin seksiä melkein aina kun haluan ja ilman sitoutumista.

Tunnemme toisemme ja tunnemme kehomme. Emme ole sitoutuneita, emme ole velvollisia, kaiken järjen mukaan tämä olisi se hetki kun voisi tehdä mitä vain! Kokeilla mitä vain! Pitää hauskaa!

Aluksi seksi oli mahtavan tuntuista (ja edellisestä kerrasta oli hieman aikaa...), iho reagoi kosketukseen, paikat olivat herkät ja mieli niin kikseissä, että pelkän sormen hipaisu sai huokaisemaan. Silloin mielessä oli myös pieni haave parisuhteesta. Kun se kariutui, pidettiin taukoa ja palattiin ystävinä yhteen, seksi muuttui vähän, mutta tietty intohimo pysyi. Seksi sai silti ajatukset laukkaamaan nautinnon pyörteissä ja toisen kosketus tuntui tutulta. 

Salakavalasti seksi on kuitenkin muuttunut. Se on laiskistunut, lyhentynyt, esileikkiä ei ole juuri ollenkaan, kosketus tuntuu ihan kivalta (mutta ei enää saa aivoja kierähtämään ympäri), en meinaa jaksaa keskittyä, mies ei jaksa keskittyä oikeastaan kuin itseensä ja intohimo puuttuu. Se tärkein osa seksistä, joka voi elää ilman parisuhdettakin, puuttuu. Seksistä on tullut vain kavereiden yksi tapa hengailla, purkaa miehen paineet ja ruokkia ajatusta, että seksiä pitää harrastaa jos sitä saa. 

Pidän tästä kaverista kovasti. En ole pitkään aikaan enää miettinyt, että me olisimme joskus pari. Olen pitänyt seksistä hänen kanssaan ja parhaimmillaan se on ollut mahtavaa, hikistä ja kestänyt tarpeeksi kauan, että naapurit varmaan vihaavat minua. En vain enää muista sitä kertaa. Nykyään seksi on ihan ok. 


En ole saanut miehen kanssa orgamia (kohta on btw tulossa pitkä vuodatus orgasmeista, mutta tutkimus on yhä kesken), mutta se ei ole haitannut. En ole edes feikannut. Mies on yrittänyt ja kyllä se on tuntunut hyvältä. Nykyään mies ei enää edes yritä. Oikeastaan kaikki pyörii hänen ympärillään ja olen itsekkin antanut periksi. Emme ole mikään pariskunta, en jaksa alkaa valittamaan, neuvomaan ja kehottelemaan kesken seksin. En vain jaksa. Tietääkseni mies ei ole koskaan ollut pitkässä parisuhteessa, mutta seksijuttuja hänellä on ollut. Hänestä kuitenkin paistaa läpi se, ettei hän ihan ymmärrä naisia. Yhden yön jutuissa nainen harvoin jaksaa vaatia mieheltä mitään ihmeitä ja jos seksikokemukset perustuvat niihin, ei ihme ettei mies ihan tajua. 

Tästä pääsemme minua askarruttavaan kysymykseen. 

Haluanko tätä enää?

Seksi miehen kanssa on mukavaa ja onhan se ihanaa, kun saa läheisyyttä. Olen vain jokaisen kerran jälkeen seksuaalisesti hieman turhautuneempi. Jaksanko käyttää aikaani ja yöuniani tähän enää? Kyllähän se aina mukavalta tuntuu alavatsassa, kun mies jyystää ja pitää tukasta kiinni.. mutta entä kun sekin alkaa laiskistumaan? Entä jos mies laiskistuu kerta kerran jälkeen, koska en jaksa vaatia häneltä niin paljon? Koska emme ole missään helkkarin parisuhteessa? Toivoisin vain, että mies arvostaisi seksiä kanssani sen verran, että jaksaisi uhrata sille aikaa, ajatuksia ja tekoja. En muuta pyydä. 

- OLEN VAIN NIIN SEKSUAALISESTI TURHAUTUNUT -

Nyky-yhteiskunnassa kaikki pyörii niin paljon seksin ympärillä, että tuntuu tyhmältä olla harrastamatta sitä, jos sitä mukavan miehen kanssa saa tehdä. Olenko kyltymätön ämmä jolle ei mikään riitä, jos sanon että tällainen seksi ei enää kiinnosta? Haluan enemmän? Haluan sen intohimon, vaikka parisuhdetta en saa?

Mies laittelee aina viestiä, kun tulee kaupunkiin. Joka kerta mieleni tekee vastata, että minun luokseni vain. Silti pieni äkäinen ääni kuiskaa, että turhaudut joka kerta vain enemmän ja enemmän. 

Pitäisikö siis antaa olla? Jättää seksi ja sen myötä läheisyys, yhdessä nukkuminen ja mukavat keskustelut sängyssä seksin jälkeen? Olla ilman seksiä ja siten kokonaisvaltaisesti turhautunut?

Rehellisesti, en tiedä. 

Tulipa vuodatus. Tämä voima seksillä on ihmisiin. Miettikää sitä.

P.s. Vastailkaa vielä edellisen teksin orgasmi-aiheeseen. Orgasmi on näköjään vieläkin vähän arka aihe, puhukaa siitä avoimesti niin saan lisää tutkimusmateriaalia! Voitte laittaa myös sähköpostia!

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Tilanneraportti

Olen hengissä.

En ole lopettanut blogia.

Teen tällä hetkellä kenttätutkimusta.

Palaan kirjoittamaan heti kun inspiraatio iskee.

Rakkautta!


tiistai 8. joulukuuta 2015

Orgasmi

Sain eräältä lukijaltani viestin:

En ole koskaan saanut orgasmia, tai ainakin uskon niin. Masturboin ja harrastan seksiä suhteellisen säännöllisesti, mutta en ole koskaan ollut pitkässä parisuhteessa. Pidempään kestäneitä seksisuhteita on ollut muutamia. 

Seksi tuntuu (useimmiten) todella hyvältä. Seksiä harrastaessa, sekä masturboidessa pääsen lähelle huippua (kroppa tärisee, tuntuu ettei kestä, haluaisi lopettaa), mutta sitten en vain pääse sen huipun yli. Joka kerta kehon lataus vain romahtaa alas, kunnes ei jaksa enää kiivetä huipulle. Helpommin huipulle pääsee melkein miehen kanssa, jos tämä jaksaa tehdä töitä. Mutta kun en laukea, annan vain jossain vaiheessa periksi.  En ymmärrä mistä se johtuu. Saan varmaan todella pieniä orgasmeja seksin aikana, mutta en tyydyty koskaan kokonaan. 

Koska en saa edes oman käden kautta orgasmia, minun on vaikea kertoa miehelle miten sen saisin. Yhdynnässä käyn lähellä laukeamista silloin, kun olen päällä. Useimmiten mies vain laukeaa ensin, minulla näköjään kestäisi kauemmin.

Onko mitään neuvoa, miten orgasmia voisi opetella? Masturboidessa tylsistyn jonkin ajan kuluttua, kun asia ei etene. Asia ärsyttää ja ahdistaa ja tuntuu vähän nololta, miestäkin vituttaa kun ei saa minua laukeamaan.

Tässä vaiheessa päästän teidät ääneen! Tämä koskee enimmäkseen naisia, mutta miehet voivat kertoa kuinka saavat naisen laukeamaan helposti.

Kertokaa (voi kirjoittaa anonyymisti) omista kokemuksistanne! Laadin tähän kysymyksiä, johon toivon mahdollisimman monen vastaavan. Tämän lisäksi jakakaa kokemuksia ja orgasmeja! Voitte myös laittaa minulle sähköpostia kummankinkaa@gmail.com

1. Onko sinun helppo saada orgasmi/Oletko koskaan saanut orgasmin?

2. Saatko orgasmin masturboidessa? Miten masturboit?

3. Saatko orgasmin seksin aikana? Minkä aikana (yhdyntä, suuseksi...)?

4. Jos orgasmin saaminen on sinulle erityisen vaikeaa, mitkä keinot auttavat sinua?

Vastailkaa näihin, niin kirjoitan sitten yhteenvetopostauksen. Olkaa avoimia, se voi auttaa niitä joille orgasmi ei ole itsestään selvyys! Olkoon se meidän joululahja!

tiistai 24. marraskuuta 2015

Friends with benefits

Kyllä. Sellaiseen sorruin. Poistin tinderin ja etsin muun keinon saada läheisyyttä.

Pohditaan asiaa hetki, kaikessa rauhassa.

Kysessä on siis mies, johon tutustuin treffien kautta. Meillä oli muutamia viikkoja kestävä deittailu/seksi/lässynlääsuhde, joka lopulta päättyi. Olisin ehkä halunnut vielä katsoa pidemmälle, mutta mies ei nähnyt meillä tulevaisuutta.

Meni hetken aikaa, asiat unohtui ja tulin itsekkin siihen tulokseen, ettemme olisi hyvä pariskunta. Muutama viikko sitten mies tuli mieleeni ja halusin kuulla mitä hänelle kuuluu. Laitoin facebookissa viestiä (koska olin silloin kiukuspäissäni poistanut numeron) ja juttelimme mukavia. Ei sen kummempaa.

Tämä kuitenkin johti siihen, että mies alkoi laittaa minulle silloin tällöin ns. turhia höpöttelyviestejä. Eräänä pimeänä iltana mies valitteli, kuinka ei ollut käynyt treffeillä pitkään aikaan ja lopulta puhe siirtyi seksiin. Kun mies oli maininnut seksi-sanan noin kymmenennen kerran, kysyin suoraan mitä mies oikein ajoi takaa? Mies meni ihan ujoksi, mutta muminan seasta ymmärsin, että hän haluaisi tulla käymään.

Hetken aikaa asiaa mietin, ja tulin siihen tulokseen että kerran sitä eletään.

Naimme sen yön. Se oli niiiiin kivaa.  

Olemme sen jälkeen nähneet 1-2 kertaa viikossa minun luonani. Ei sitoumuksia, ei turhia WhatsApp-viestejä, ei velvollisuuksia. En osaa kylläkään sanoa, mitä tästä ajattelen. Jos miettii perjantain ei-niin-onnistuneita-treffejä, en tuntenut olevani miehelle mitenkään velvollinen. Mieleni on myös hyväksynyt pelkkää seksiä-ajattelumallin.

Mies kyllä kysyi minut avecikseen viikko sitten eräisiin juhliin. Emme suoranaisesti avanneet kenellekkään suhdettamme, osa luuli että kavereita ja osa luuli että olemme pariskunta. Eikä sekään haitannut. Siksi sanoisin, että olemme enemmän friends with benefits- kuin FuckBuddy-suhteessa.


Olen kuitenkin sen verran herkkä ihminen, että alan ihan varmasti jossain vaiheessa kriiseilemään tästä. Siinä vaiheessa pistän poikki heti. Täytyy vain toivoa, että kaverisuhde säilyy. 

Nyt kuitenkin aion nauttia läheisyydestä. 

Onko kenelläkään kokemuksia friends with benefits-suhteista?

lauantai 21. marraskuuta 2015

Runo perjantain treffeistä

Poika ja tyttö kohtaa
mihinköhän se johtaa?

Ensin juodaan lasit viiniä
jutellaan ja leikitään vähän fiiniä

Poika tyttöä kiinnostaa kovin
on hän ollut jo selibaatissa tovin

Tyttökin pojassa herättää voiman
korvissa kuulee jo hääkellojen soivan

Päättävät he iltaa toisen kotiin jatkaa
lähteä käsi kädessä samaa matkaa

Asuntoon päästään ja riisutaan vaatteet
kummallakin mielessä kujeilevat aatteet

Mutta voi, hieman poikaa jännittää
yrittää tyttö sen kovin ymmärtää

Lopulta miekka vähän terävämmäksi saadaan
ehkä yhdessä kohta maataan

Äkkiä nainen nousee päälle, ei hukata aikaa
ehkä tästä saadaan vielä aikaiseksi pientä taikaa

Kyllähän se muutaman minuutin terävänä hohtaa
ja miehen nautintoon naisen työllä johtaa

Mutta niin, jäi nainen vähän tyhjän päälle
jännittävämpää olisi ollut joutua heikolle jäälle

Kumpikin hiljaa lusikassa nukkuu
vaikka naisen päässä yhä kukkuu

Aamusta lähtee kotiinsa tuo mies
ei varmaan enää nähdä, sen nainen ties

Yöunet nainen tässä menetti, ei saanut muuta
ei räjähdyksiä, eikä taivaalta kuuta


maanantai 2. marraskuuta 2015

Kypsymisiä

Oho. Hetki on vierähtänyt siitä, kun olen viimeksi tänne avautunut. Elämään ei ole oikeastaan mahtunut muuta kuin opiskelua, kavereiden näkemistä ja opiskelua. Aika on kulunut leppoisasti ja olen nukkunut yhdeksän tunnin öitä. 
Siinä on teille kauneuden salaisuus.


Miesrintamalle kuuluu puolijänniä asioita. 

Asia nro. 1

Kävin joskus vajaa vuosi sitten erään jätkän kanssa kahvilla. Meillä synkkasi hyvin yhteen, mutta mies joutui muuttamaan pois. Pidimme silloin tällöin yhteyttä ja näimme uudestaan syksyllä. Nyt on tapahtunut sellainen käänne, että mies on muuttanut takaisin. Olemme yhä laitelleet viestiä ja varmaan taas näemme. Vähän olemme pienessä hiprakassa pussailleet, mutta siinä kaikki. Jätkä on kyllä todella mukava, joten jos tästä ei ihmeempiä tule niin kaverina olisi mukava pysyä.
Mutta katsotaan! Hauska nähdä miten meillä vielä synkkaa.

Asia nro. 2

Edellisessä tekstissä tilitin vähän jäbästä. Emme pitäneet mitään yhteyttä sen jälkeen, mutta viime viikolla minua alkoi ärsyttää. Oli aivan selvää, ettei meistä tule paria ja ettemme sovi toisillemme. Miksi sitten pitäisi olla jotenkin katkera? Toisin sanoen, pettymys alkoi häviämään. Laitoin jäbälle viestiä, kysyin mitä kuuluu ja juttelimme mukavia. Oli kiva tietää, että kaikki on hyvin. Jäbä on muutaman kerran sen jälkeen ottanut yhteyttä minuun ja ollaan juteltu. Siinä kaikki ja oikeastaan minulla on todella hyvä mieli. Ihanaa, jos olen saanut uuden ihmisen elämääni.

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Eron hetki on pettymys

Jossain laulussa sanotaan, että eron hetki on kaunis.

Paskanmarjat.

Ennen kaikkea se on pettymys.

Näimme Jäbän kanssa viime viikonloppuna ja kävimme sen keskustelun. Viime viikolla alkoi olla sellainen olo, että on pakko mennä joko eteenpäin tai lopettaa tämä juttu. Jäbä ei enää ottanut yhteyttä ja häntä ei selkeästi kiinnostanut enää pitää yhteyttä. Paitsi omalla olen-kaikkien-kaveri asenteellaan.

Näimme ja juttelimme. Kysyin suoraan, mitä hän meiltä haluaa?

"En näe tässä mitään sen syvällisempää"

Lisäksi minulle selvisi, että jäbä oli käynyt myös muilla treffeillä, hän on yhä kiinni ex-tyttöystävässään ja olin ollut hänelle oikeastaan vain muuta ajatteltavaa. 

No, periaatteessa ihan ok. Emme olleet sopineet mistään, joten kaikki oli sallittua. Olisin toivonut kuitenkin, että jäbä olisi muutama viikko sitten sanonut nämä asiat. Minulla oli todella hauskaa hänen kanssaan ja ehdin vähän ihastua. Siksi pari päivää jutun lopettamisen jälkeen kului pienessä itkuraivopuuskassa.


En oikeastaan itkuraivonnut jäbän perään. Itkuraivosin koska olin pettynyt. Olin pettynyt siihen, ettei taaskaan tullut mitään. Etten taaskaan riittänyt. Ettei jäbä halunnut katsoa kanssani tätä korttia. 

No, hyvä kokemus ja hauskaa oli. Niin kauan kuin sitä kesti. Yksi asia kuitenkin ihmetyttää. Jos jäbä käy monilla treffeillä, eikä ole vakavissaan, minkä takia suhteen alussa pitää sitten liehitellä ja innostua niin paljon? Lähettää kuvia ja lässytellä? Eikö alusta asti voisi tehdä selväksi nämä asiat? Ei sitä voi tietenkään heti tietää, mutta kun asiat selkenee niin olisi hyvä puhua. Heti. Niin vältettäisiin kaikki ärsyttävät tilanteet. 

Olen oikeasti ihan kunnossa. Olen vain pettynyt. 

Sivistyssanakirja sen tietää:

pettyä

  1. tulla huomaamaan, että johonkin kiinnitetyt toiveet tai odotukset eivät ole toteutuneet, että aikaisempi hyvä käsitys jostakin on väärä. esim. Pettyä johonkin, jonkin suhteen. Petyin häneen. Pettyä toiveissaan, avioliitossaan, rakkaudessa. Luotin häneen, mutta petyin pahasti.

pettyä

  1. huomata toiveiden, odotusten tms. täyttymättä jääminen

Mutta, eipä siinä! Pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä!

torstai 1. lokakuuta 2015

Tarvitseeko aina keskustella?

Ollaan tässä Jäbän kanssa tapailtu kohta kuukausi. 
Hirveän pitkä aika, jos miettii. Hirveän lyhyt aika, jos miettii toiselta kantilta.

Meillä on mennyt kyllä (oman alkukriiseilyni jälkeen) mukavasti. Jäbän kanssa on rento olla, tosin 80 prosenttia näkemästämme ajasta kuluu joko seksin tai nukkumisen merkeissä. Se on mukavaa, mutta samalla myös vähän raivostuttavaa. Elämämme vain sattuvat menemään tällä hetkellä vähän ristiin, melkein kaikin mahdollisin tavoin. Yleensä illasta aikaiseen aamuun on ainoa hetki saada yhteistä aikaa. Jos silloinkaan.

Jos suhde perustuu vain intiimille kanssakäymiselle, onko meillä loppujen lopuksi mitään puhuttavaa? Kaipaisin tällä hetkellä pitkiä kävelylenkkejä, rentouttavaa lasillista viiniä tai JOTAIN. On toki aina hauskaa harrastella juttuja, mutta ajan kuluessa se ei vie suhdetta niinkään eteenpäin. 


Haluaisinko sitten että juttu menisi eteenpäin?

En tiedä, kun ei saa jäbästä selvää. Enkä omista tuntemuksistani, koska kaikki tapailu pyörii vain jomman kumman kotona. Silloin se ei ole kauhean aktiivista. Paitsi.. heha.

Kuukauden jälkeen voisi tietenkin aina keskustella. Ne kuuluisat sanat, jotka joko lopettavat kaiken tai vievät asioita (edes hetkellisesti) eteenpäin.

Mitä mieltä oot meistä?
Onks tää susta pelkkää seksii?
Pitäiskö seurustella?
Lässynlässynlää?
Ölölölölölölölölölö?

Periaatteessa voitaisiin puhua asiasta vaikka muutaman viikon päästä, mutta koska en itsekkään tiedä mitä haluan, saa aloite tulla jäbältä. Eli aloitetta tälle keskustelulle ei varmaan koskaan tule. 
Tällä hetkellä asiat ovat hyvin näin, katsellaan rauhassa. En ole mustasukkainen (ainakaan vielä, koska en tiedä mahdollisista muista naisista), hänen kanssaan on hauska olla ja sutina on aina kivaa. Oikeastaan olo on aika rentoa asian suhteen, kivaa vaihtelua.

Ah löysin tämän musiikin taas. 

torstai 17. syyskuuta 2015

Kun sutina sutii

Pitääkö oikeasti nykyaikana perusolettamuksen olla, että toinen ihminen (tuo mahdollinen lapsiesi isi, lastenlastesi ukki ja uskollinen aviomiehesi) on kusipää ennen kuin toisin todistetaan?


Odottakaas kun kerään itseni. 

Oikeasti tässä ei nyt ole tapahtunut mitään maata järisyttävää. Kävin sen jäbän kanssa ulkona muutamia mukavia kertoja, jotka johtivat muutamaan mukavaan yökyläilyyn ja meillä kaikilla oli niin mu-ka-vaaaaaaa  

Itse olen todella herkkä ihminen ihmisten käyttäytymiselle ja yksi asia saa minut aina vähän tolaltani. Jos esimerkiksi ihminen muuttaa yht'äkkiä käyttäytymistään - vaikka se olisi aivan pieni muuttuminen, huomaan sen. Ja ahdistun. Jätkä laitteli alkuun paljon höpöttelyviestejä, kuvia ja ties mitä. Yht'äkkiä ei enää melkein mitään. Jos viestiä tulee, keskustelu jää melkein minun vastaamiseeni ja jos minä laitan viestin, keskustelu kuolee "hyvin menee" vastauksilla. WTF? Ehkä se oli vain keino päästä reisimajoitukseen. 

No, kriisi ei ole tämän näköinen. Olen pidennetyllä viikonloppulomalla muilla mailla, joten emme edes voi nähdä tällä viikolla. Katsotaan ensi viikolla, tahtoisiko jäbä nähdä. Vit*tti kyllä muutama päivä, mutta sitten muistin taas deittailun kultaisen ohjenuoran:

Älä odota mitään, et pety.
Älä usko mitään, ellei toisin todisteta.
Nauti, pane, pidä hauskaa, mutta älä kiinny ennen kuin mies on todistanut sen sinulle. Useasti.

Voi olla, että syksykin painaa päälle. Väsyttää ihan tolkuttomasti. Siksi piti lähteä muille maille, en ajattele mitään koulujuttuja neljään päivään, katson vain modernia perhettä ja syön. Brie-juusto ja viinirypäleet. AH. Parempaa kuin seksi.


En vain jaksa enää näitä deittailun typeriä vaiheita. Mielummin ei mitään ja sitten joku kiva tyyppi saa tulla ja jäädä siihen viereen nukkumaan. Ilman mitään kriisejä. Ilman mitään ahdistumisia. 

Hän tulee ja tuo mukanaan brie-juuston. Hän jää ja antaa minun syödä brie-juuston. Kun juusto loppuu, hän hakee minulle uuden. Eikä valita kertaakaan siitä miten lihon. 

Hyvä tyyppi jäbä kuitenkin on, ehkä vain liian pleijeri. Katsellaan mitä ensi viikko tuo tullessaan, mutta madallan odotuksen nollan alapuolelle ja nautin itsestäni. 


lauantai 12. syyskuuta 2015

How you doin'?

Tinder pääsi yllättämään. Yleensä treffiseurani on ollut enemmän tai vähemmän

Blogia pitkään lukeneet huomaavat, että olen käyttänyt tätä kuvaa ennenkin. OMG.

MUTTA viime viikonloppuna minulle kävi näin


Oikeasti! Oli hyvät tinder-treffit komean miehen kanssa. Juteltiin baarissa pilkkuun asti, jonka jälkeen mentiin hänen luokseen. En mennyt treffeille seksin kiilto silmissäni, asiat vaan menivät mukavalla painolla siihen. Emme myöskään olleet juoneet kuin sivistyneet lasilliset viiniä.

Olemme sen jälkeen nähneet vielä muutaman kerran tällä viikolla, joista toisella kerralla hän jäi minun luokseni. Yöllä ei nukuttu. Olen seitsemännessä taivaassa (ja helevetin väsynyt - mutta ketä kiinnostaa?!). 

Vähän kyllä mietityttää, voisiko tästä tulla vakavampaa koska hypättiin heti sänkyyn kuin kiimaiset kanit. Estääkö se lopullisen syvän tutustumisen kun aina kääntyy helposti seksiin? Jää nähtäväksi. Muutenkin on melkein vuosi siitä, kun viimeksi löysin kivan (joka ei sittenkään ollut niin kiva) miehen, ehkä minulla on syksyisin enemmän haku päällä.

Laitellaan kyllä viestiä, mutta joku pieni piru puhelee korvan juureen ettei tästä mitään tule. En anna itseni vielä ihastua, mennään pieni askel kerrallaan. Mutta kivaahan tämä läheisyys on, vaikka ei saa öisin nukuttua ja kaikki tärkeät asiat jää tekemättä.

Lisäksi tässä kuussa on iskenyt taas miesaalto. Tinder-tyypin lisäksi eräs jätkä laittoi taas viestiä, olen käynyt hänen kanssaan muutamilla treffeillä. Juuri kun luulin, ettei häntä enää kiinnosta. Lisäksi toinenkin vanhempi juttu on aktivoitunut uudelleen. Huoh. 

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Anna sen soida

Syksy lähenee. 

Se on aina jännittävää aikaa.

Tarvitsen apuanne rakkaat blogin yliseksijumalat.

Havahduin, että olen kirjoittanut tätä blogia paljon kauemmin kuin olisin kuvitellut. Oikeastaan se on aika siistiä, mutta myös hieman surullista. Parisuhteessa en tätä blogia enää kirjoittaisi, siitä maistiaisen saimme viime syksynä. Huutelen täällä anonyymisti omia totuuksiani, mutta teitä en tunne. Haluaisin siis tehdä pienen projektien, joka on vain itseäni varten. 

Toivoisin, että kertoisitte minulle yhden kappaleen. Kappale voi olla henkilökohtaisesti tärkeä tai vain hyvä partybiisi. Ei ole väliä. Haluan vain tehdä itselleni soittolistan, joka kuvastaa blogia ja sen lukijakuntaa. Ollaanhan tässä jo monta vuotta hengailtu! Voi kommentoida anonyyminä - se on ihan ok. 

Tällä kappaleella ei oikeastaan ole mitään tekemistä tämän tekstin kanssa, huomasin vain sattumalta että Notre Damen kellonsoittajan "Hellfire - Nuo liekit" kuulostaa aika siistiltä saksaksi. Tosi pahis. 
Ihana elokuva. Aaaaah.

maanantai 31. elokuuta 2015

Taikanumeroita ja sinkkuselityksiä

Blogiani pitkään lukeneet tietävät, että synttärini menivät tässä vähän aikaa sitten ryminällä ohi. En jaksanut erikseen siitä mitään postausta tehdä, juhlin niitä ensimmäistä kertaa todella rauhallisesti (sitten lapsuusajan). Kävin muutaman kaverini kanssa syömässä ja lasillisilla, oikein oltiin aikuisia. Yleensä synttäreihini kuuluu railakas ylilyönti viinan kanssa (lue: vessanpöntön halaus), sekä jotain sutinaa vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa. Nyt - ei mitään. Melkein ahdistaa. 

Näin Miestä (jos et tiedä, kuka tämä mystinen henkilö on, lue joulukuun ja tammikuun postaukset) yksi päivä sattumalta ja juteltiin oikein pitkään ja hartaasti. Ilokseni huomasin, ettei hänen näkemisensä tuntunut enää missään. Sain jopa ujutettua hänen nykyisen tyttöystävänsä keskusteluun mukaan (voitto!!!!) coolisti. Tämä suhde on nyt lopullisesti pakattu laatikkoon, on hyvä olo.

Kävin myös viime viikolla treffeillä. Treffit olivat miehen kanssa, jonka kanssa olen jo ollut kerran ulkona joskus puolisen vuotta sitten. Mies vain lähti muille maille ja on nyt palannut takaisin. Oli yhtä hauskaa kuin viimeksikin ja pikkaisen olen jopa ihastunut. Kuitenkin meidän whatsappailu ei oikein ota osumaa ja siksi annan kaikki pallot miehelle. Pyytäköön ulos jos tahtoo. 


Olen myös palannut takaisin kesälandelta opiskelujen pariin ja huomaisin erään mielenkiintoisen asian. Kun olemme nähneet pitkästä aikaa kavereiden ja tuttujen kanssa, todella moni kysyy ensiksi oletko vielä sinkku? Kysyjät ovat useimmiten sinkkuja itsekkin. Ei siinä mitään, itse en yleensä ihan heti ensimmäiseksi ala sinkkuusasioita utelemaan. Yleensä ne selviävät itsestään (kun on juotu punaviiniä yhdessä muutama pullo).

Löysin sattumalta youtubista hyvän kappaleen, kuunnelkaa sitä kun syksy lähenee ja haluutte vähän masistella. 
Ihanaa viikkoa <3


maanantai 24. elokuuta 2015

Kun oma ei riitä

Olin risteilyllä ison kaveriporukan kanssa muutama viikko sitten. Siitä on meille muodostunut jo melkein jokavuotinen perinne. Meistä on ihanaa mennä bailaamaan hulluna vähän kämäiseen laivaan, jossa on meidän lisäksi myös iloisen humalaisia keski-ikäisiä, jotka käyttäytyvät kuin teinit. 

Saimme todistaa kahden keksi-ikäisen kiihkeää suuteluhetkeä, mies penkillä istuen ja nainen hajareisin tämän sylissä. Miehen kädet naisen takamuksella, kielet syvällä toisen nielussa. 

Tänä vuonna kuitenkin törmäsimme toiseen nuoreen miesporukkaan, jotka olivat myös tulleet huvikseen juhlimaan risteilylle. Löimme siis hyntyt yhteen ja bailasimme kuin hullut keski-ikäisten yrittäessä väistellä meidän nuoria heiluvia takapuoliamme. 

Miehet olivat meitä vähän vanhempia (mutta < 30v) ja kaikki (!) olivat naimisissa. Ajattelimme siis tyttöjen kanssa, että nyt voidaan riehua ja bailata rauhassa, hehän eivät meidän kanssa mitään muuta halua. Meillä oli todella hauskaa ja juhlimme aamuun asti, mutta jouduimme todistamaan, kuinka moni miesporukan ukkomies iski naisen ja vei tämän hyttiinsä. Meitäkin muutama vähän yritti, mutta teimme kantamme aika selväksi. Tansimme kyllä heidän kanssaan, mutta siihen se jäi. 

Yksi mies sanoi meille, että tämä on vain harmitonta, eikä mene tanssimisesta pidemmälle, koska emme me petä. Sama mies meni muutama tunti myöhemmin erään blondin kanssa hyttiinsä. Eikä hän ollut kaveriporukan ainut.


Puhun tässä nyt koko ajan miehistä, koska heihin kiinnitin huomiota. Lyön kuitenkin vetoa, että moni varattu nainen lankesi myös. Tämä reissu laski taas hieman uskoani miehiin. Miksi niin moni petti? Koskaan ei voi tuomita ennen kuin tietää taustat, mutta yksi "langennut" mies kertoi meille vain muutama tunti ennen kuinka seksi hänen ja vaimon välillä on aina hyvää. Rakastelemme aina silloin kun jaksamme. 

Lisäksi toinen mies kertoi ylpeillen, kuinka omissa ulkomailla järjestetyissä polttareissaan ei ollut langennut ilotyttöihin, vaikka muut jätkät kyllä olivat joka ilta jossain. Miksi se pitäisi olla edes vaihtoehto ja ylpeyden aihe? Jos itse menen joskus naimisiin, toivon ettei pettäminen tulisi edes mieheni mieleen VAIKKA ollaan polttareissa. En myöskään näe eroa naimisissa olemisen ja seurustelun/avoliiton välillä, jos puhutaan siitä että muiden kanssa ei sit olla sillai. 

Avioliitto (ja avoliitto ja seurustelu) pohjautuvat luottamukseen. Seksiä voi harrastaan jonkun muun kanssa, jos pystyt sen kumppanillesi kertomaan. Jos se on kumppanillesi ok, se ei ole pettämistä. Uskon kuitenkin, ettei kukaan näistä jätkistä aio vaimolleen kertoa, mitä risteilyllä tuli tehtyä. 
Tulipa pieni paasaus, mutta tämä oli taas yksi lovi ruusunpunaisiin laseihini. 

Sitten naisiin. Onko se bilettämään tulleen naisen vastuulla, ettei vain harrasta seksiä ukkomiehen kanssa? Onko se hänen asiansa? Sormus on aika näkyvä merkki, mutta jos mies iskee sinut, oletko siitä vastuussa?
Itse olen sitä mieltä, ettei ukkomiehiin kannata koskaan langeta. En kuitenkaan syyllistä, jos mies tulee iskemään sinut ja saa sinut pauloihinsa. Se on täysin miehen ongelma. Kuitenkin jos nainen tietää miehen olevan varattu ja silti liehittelee saaden miehen lähtemään mukaansa, sitten vähän kyllä syyllistän. 

Pettäminen - miksi olette yhdessä jos pettäminen kuuluu asiaan?! Eikö olisi vain helpompi erota? 

Jos minun kumppanini joskus pettää, annan sen anteeksi. Anteeksi kannattaa antaa, koska vihaaminen syö ihmistä. 
Se ei kuitenkaan tarkoita, että haluaisin tämän miehen kanssa enää olla tekemisissä. 

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Ensitreffeistä

On kaunis aamu. Aamukahvi porisee halvassa kahvinkeittimessä. Yksi parhaista ystävistäni kertoi minulle eilen, että miesystävä kosi. 

Taas yhdet häät tulossa. Yhdet hyvän ystävän häät. 

Olen muuten kaveriporukkani ainut sinkku.
Voisin kirjoittaa siitä, kuinka yksin jäämisen pelko puristaa yksinäistä sydäntäni kun istuin yksiössäni yksin. En kuitenkaan tee sitä, koska tämä ihana helleviikko ei anna masennukselle tilaa. 

Puhutaan siis ensitreffeistä. Tilanne on joko ihana tai kamala. Mitä kuitenkin oman kokemukseni mukaan on hyväksi koettu? Tietenkin kaikki on tapauskohtaista ja erityisesti mieskohtaista, mutta tässä vähän omia kokemuksia. 

1. Kädestä pitäminen
Ei. Ahdistavaa.. liiän läheistä toimintaa. Aivan kuin mies haluaisi sanoa: Omistan sinut tästä hetkestä alkaen. Seurustelujuttuja. 

2. Mies tarjoaa
Tästä on paljon puhuttu. Jos treffipaikka on joku suhteellisen edullinen (esim. mennään kahville tai yksille) miehen kannattaa muutama euro kukkarostaan tuhlata naiseen. Silloin naiselle tulee olo, että täytyypä kysyä miestä ulos ja tarjota sillä kertaa hänelle kahvit. Jotkut naiset ovat sitä mieltä, että jokainenhan maksaa omat juttunsa ja sillä selvä! Minusta kuitenkin ekoilla treffeillä tarjoaminen on kiva ele, joka maksaa itsensä myöhemmin takaisin. 

Muutamia kokemuksia ystävilläni on ollut myös vastaavasta:
Mies on "huijannut" naisen maksamaan kummankin ostokset. Yhtenä esimerkkinä, eräs mies kysyi ystävääni ulos. He menivät yksille ja tiskillä ollessaan kaverini ajatteli että kumpikin maksaa omansa. Kun tarjoilija kysyi yhteen vai erikseen oli mies hiljaa ja tuijotteli kärpäsiä katossa. Ennen kuin kaverini ehti reagoida, lasku oli mennyt yhteen ja mies livahtanut takaisin pöytään. 

Ei näin. 

3. Voiko nainen kysyä miestä ulos?
Ekoille treffeille? Kyllä, mutta jos mies on enemmän kiinnostunut aluksi, onhan se helpompaa.
Toisille treffeille? Kyllä, mutta jos mies kysyy ulos, onhan se varmempaa.
Kolmansille treffeille? Jos olet itse kysynyt miestä ulos JOKA kerta, anna olla ja odota. Kyllä mies kysyy sinua ulos, jos häntä kiinnostaa. 
Nainen voi tehdä aloitteen, mutta jossain vaiheessa miehen suunnalta on pakko tulla myös aloitteita.

4. Pussaaminen
Ystäväni sanoi, että hyvin siveellinen hyvän yön suudelma on hyvä jos siltä tuntuu. Itse olen yhden kerran ollut hulvaton ja pussaillut ekoilla treffeillä ihan kunnolla. Olinkin sitten flunssassa kaksi viikkoa, karma iskee. No ei. Menimme silloin minun luokseni ja kaikki olisi varmaan johtanut seksiin, jos minulla ei olisi ollut hillopäiviä. Silloin kyllä pussailtiin kunnolla. Ah. 
Se on ollut kyllä ainut kerta.Yleensä olen niin ujolla tuulella, että tyyliin juoksen karkuun kun ollaan sanottu no moikka sitten. Mutta yleensä kyllä halataan.


5. Seksi
Jos tilanne ei ole yhden yön (baari)suhde, älä tee sitä. On kummallekkin mukavampi odottaa, kuvitella ja fiilistellä. Itse olen yleensä harrastanut seksiä noin 4-7 treffien jälkeen, jos siltä tuntuu. Erään jätkän kanssa esimmäinen kerta meni niin, että himopussailtiin perjantaina, jätettiin kesken, viikonloppuna ei nähty ja maanantaina sitten KABUUM. Se oli kuin jumalattoman pitkä esileikki. Ah. Hyviä muistoja. 

6. Missä tavataan?
Meille vai teille - altistaa liikaa seksin houkutuksille.
Kahvila - erittäin hyvä.
Baari - hyvä, kunhan ei ole liikaa meteliä.
Kävely - rento tilanne, ei tarvitse katsoa toisen naamaa koko ajan. Keskusteluaiheita keksii vaikka luonnosta.
Elokuvateatteri - ei ekoille treffeille koska ei voi keskustella. Jos on surullinen elokuva vollotus alkaa ja meikit leviää.
Kuntosali - jos haluat heti näyttää pienen hikisen puolesi, anna mennä. Itse en pystyisi, koska ensimmäisen laitteen jälkeen lysähtäisin maahan jalat sätkien. 

Kannattaa valita paikka, jossa on rento olla ja hyvä keskustella. Voitte pelata vaikka lautapelejä, jos aktiviteettia haluatte. Tai mennä pelaamaan minigolfia (ellet ole liian voitontahtoinen).

Ai että kun haluaisin treffeille.
Pussailla.
Kaikkee. 

P.s. Blogin kävijämäärässä pamahti 100 000 rikki!! TÄMÄ ON VIRSTANPYLVÄS.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

rakastaa, EI RAKASTA, rakastaa, EI RAKASTA

Sadepäivän pohdintaa
miten kuuluu rakastaa?
Rakkaus kuuluu kaikille
miksi se suodaan helpommin toisille?

Pieni masennus. Ihan pieni vain. Sataa ja olen kipeä ja pää on täynnä räkää. 
Ihastuttavaa. 

Tähän on aina hyvä palata. Ah.

Mietitään muiden kesän saldoa: Yhdet häät, kahdet kihlat ja yksi läheinen kaveri aloitti seurustelun. 
Mietitään oman kesän saldoa: Nollat treffit, nollat seksijutut, nollat pussailut. WIHII.

En ole oikeasti näin masentunut. Flunssa vain painaa päälle. Kyllä minua sentään tänä kesänä kerran pyydettiin ulos, mutta harmikseni mies ei napannut sitten yhtään. Olen ihan super onnellinen ystävien puolesta, mutta samalla tuntuu kuin uppoaisin YKSIN sinkkuuden syövereihin, yhä syvemmälle ja syvemmälle. Enää edes kauniit, (vielä) nuoret rintani eivät näy maanpinnalle. Ja se on erittäin suuri harmi. 

Aion tänä syksynä yrittää reipastua taas deittailuun. Liian nopeasti uppoutuu kaikkeen koulujuttuun ja unohtaa kaiken muun. Rakastan kouluani, rakastan alaa jonka olen valinnut ja se täyttää hyvin elämän muut tyhjiöt. Kuitenkin tänä syksynä en anna sen riittää!

Oli ihana syksy, paska alkukevät, toiminnan täyttävä loppukevät ja hassu kesä. Kesä on jotenkin mennyt ohi, iholle on jäänyt vain haileat rusketusrajat. Facebookista silloin tällöin eteeni pomppaa eksäni ja tämän uuden tyttöystävän lässynlää-päivitykset. Tunnen pienen pistoksen vatsassa joka kerta, mutta en enää välitä. Katsoin eräs kaunis päivä modernia perhettä ja siinä Phil-isän sanat Haleylle jäivät mieleen:

I know it hurts now sweetheart, but that's how you know it was a relationship worth having. 

Aamen. Asioita on ihana kokea ja ne täytyy aina muistaa. Se on elämistä.

En kuitenkaan voi tietää, kuinka onnellisia he yhdessä ovat (toivon kuitenkin, että he ovat onnellisia. Pientä kriiseilyä saa olla, mutta on se kiva jos elämässä on asiat hyvin. Vaikka en itse kuulu siihen. Kuitenkin silloin tällöin joku asia voi muistuttaa eksälleni, miten hyvä minä olisin ollut. Heha). Usein yliaktiiviset pariskunnan somessa ovat onnellisia yhdessä vain siellä. Minulla on eräs kaveripariskunta, jotka ovat todella aktiivisia somessa näyttäen maailman ihanimmalta pariskunnalta, mutta todellisuudessa he ovat mm. todella mustasukkaisia kaikesta. Näin heidät kerran kahvilassa yhdessä, kumpikin tuijotti älypuhelimeen ja söi hiljaa omia ruokiaan. Facebookiin tuli myöhemmin kaunis yhteiskuva ja päivitys: 
Rakkaan kanssa kahvilla <3

Tietysti saatan kokea hieman ikäkriiseilyä. Synttärit lähenee, vauvoja syntyy, sormuksia vaihdetaan ja parisuhteita luodaan. Pelkään herääväni joku kaunis päivä paikat muurautuneena umpeennukun samassa sängyssä kissojen kanssa ja lääkärissä minulle sanotaan, että munasolut on nyt loppu.

Nainen tuottaa elämänsä aikana noin 400 munasolua. 
KUINKA MONTA OLEN JO VETÄNYT VESSANPÖNTÖSTÄ ALAS?!

No, jos en 10 vuoden aikana ole löytänyt itselleni miestä, teen lapsen ilman. Nih. 

Onneksi ruoka korvaa seksin. Vai miten se nyt oli.



lauantai 25. heinäkuuta 2015

Kesäku(u)lumisia

Kukkuu

Melkein tuli ensimmäinen kerta blogin historiassa, ettei kuukauteen olisi tullut yhtään postausta. Huh. Onneksi selvittiin. Kesä on ollut aika tavallinen, eikä mitään kummempia kuulumisia ole kertynyt. Päätin kuitenkin tehdä pienen kesäpostauksen.

1. Yksi kaveripojan ihastuminen. Taas.
Olimme samoissa juhlissa ja poika kävi illan tullen aika läheiseksi. Tiedättekö, miten ärsyttävää baarissa on, kun mies alkaa "ylisuojelevaksi"? Miesystävältä (päätin, että olen tarpeeksi vanha sanomaan miesystävä - hyvästi poikaystävät) sen sietää ja usein se on ihan mukavaakin. Kuitenkin kaveripojalta se on ehdoton ei. 
Ei - en tarvitse kenenkään suojelusta.
Kyllä - olen sinkku ja vapaa ja älä blokkaa 
Ei - en tykkää kun pidät kättä alaselälläni juomajonossa ja näin merkkaat reviiriäsi
Pilkun aikaan friendzonasin jätkän aika pahasti ja lähdin omaan sänkyyn nukkumaan. Toivottavasti kaverisuhde ei kärsinyt tästä.

2. Ryhdyin hipiksi
Noo en tietenkään ihan täysin, MUTTA ostin sellaisen shampoopalan, jossa ei ole mitään ällöjä aineita. Hiukset tosin oli viikon ajan todella ällöt. Sitten luin netistä, että niihin pitää hoitoaineena käyttää vesi-omenaviinietikkasekoitusta. Sitten minusta tuli vielä hipimpi ja hiukset eivät ole enää niin ällöt. Ostin myös naamapesuaineen, joka soveltuu myös vegaaneille ja kuukupin (voipi hirvittää, kun vertaa kuukupin kokoa tampooniin, mutta jos penis mahtuu niin sekin mahtuu).
NIIN MAAILMA PELASTUU PIKKU HILJAA!

3. Elän kesäseksitöntä aikaa
Hmm. Yleensä kesällä harrastan enemmän seksiä. Ehkä maailmankaikkeus kostaa syksyn seksillisyyden. 


Ai niin. Kaikki MUUT kyllä saa seksiä. Hmp.