Mistä tietää, onko ensimmäisillä treffeillä ylittänyt haamurajan?
Rajan jonka ansiosta olet ansainnut paikkasi seuraavalle kierrokselle - toisille treffeille?
Pelataanko ensimmäisillä treffeillä jonkinlaista sinkkubingoa? Kun tarpeeksi monta kriteeriä on täyttynyt, voi huokaista helpotuksesta.
Bingo - haluan nähdä tämän naisen uudestaan. Sama tietenkin toisin päin.
Vastaako sinkkubingon numeroita sitten ihmisen ominaisuudet? Luonne, ulkonäkö, tyylitaju, asiat joista puhuu, mikä kiinnostaa, ikä.. lista on loputon. Mutta onko se reilua? Pitäisikö mahdollisuus antaa vaikka bingoa ei ensimmäisellä kerralla tulisikaan?
Mikä on sitten haamurajana? Jokainen ihminen voi mielessään päättää haamurajastaan, mutta minusta se pitäisi olla suhteellisen alhainen. Ei kenelläkään ole muuten mitään mahdollisuuksia.
Annetaan ihmisille mahdollisuus mahdollisuuteen, oraakkeli-Milja the armollinen on puhunut.
Kaikki tämä siis siitä syystä, etten näköjään ylittänyt viime kertaisen treffini haamurajaa. Tuntuu helvetin hienolta. Mutta onneksi maailma on täynnä miehiä ja deittailu on niin kauhean mukavaa ja antoisaa.
Kostaakohan universumi minulle? Niin monta kertaa kuin olet itse pakit antanut, annettakoon pakit myös sinulle.
Onneksi olen kypsä aikuinen ja otan tilanteen todella asiallisesti.
MIKSI OI MIKSI SAIN PAKIT?!? OLENKO LIHAVA VANHA LEHMÄ? Missäköhän mies asuu, voisin sen verran joustaa opiskelijabudjetista että voisin ostaa kennollisen kananmunia... tykkääköhän miehet pestä ikkunoita?
Lisäksi minulla on elämäni pisin kuiva kausi meneillään. ENNÄTYS. Jippii. Toivottavasti en koskaan, koskaan riko sitä.
Mutta onneksi asioita voi katsoa monelta eri kantilta:
Hiljaisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti