Ikisinkku vai ikuinen tyttöystävä?

Jokaisessa ystäväporukassa on vähintään yksi ihminen, joka ei vain pysy sinkkuna. Hän on aloittanut seurustelemisen ala-asteella, parisuhteet kestävät vähintään vuoden ja eron jälkeen sinkkuna olla max. kuukausi. Sitten taas ollaan parisuhteessa ja sanotaan ystäville: "Yritin ihan tosissani olla sinkku mut nyt kävi taas näin. Hihihihihihiihihiiiiiiiiii."

Tämä vielä menettelee. Ystävien puolesta ollaan aidosti onnellisia. Mutta siinä vaiheessa kun itse valitat miehen metsästämisen vaikeudesta ja ystävä sanoo: "Se tapahtuu kun vähiten sitä odotat. Niin kuin minulle kävi. Anna aikaa" oma olotila alkaa lähestyä tätä pistettä

Ymmärrän,ettei sitä voi ymmärtää jos on elänyt viimeksi sinkkuna kun hienoin asia oli pitää poikaa kädestä. 

Mutta olen tästä asiasta paasannut jo muutaman kerran, etten tällä kertaa aio paneutua siihen. Tarkastellaan asiaa toiselta kantilta.

Entä jos et ole ikinä viettänyt kunnon sinkkuelämää? Menetätkö jotain mikä kuuluisi kokea?

• Yhden illan suhteet: Seksi voi olla todella hyvää tai todella, siis todella kammottavaa. Parisuhteessa se on turvallista ja luottettavaa (yleensä), mutta minusta ihmisen olisi hyvä harrastaa seksiä useamman kuin yhden ihmisen kanssa ja juuri irtosuhteiden muodossa. Niistä oppii itse ja ei jämähdä vain yhden seksi-tyypin ansaan. Saat rauhassa kokeilla ihmisten kanssa erilaisia asioita, fantasioita yms. Ei sitä kuitenkaan tiedä mikä kolahtaa kunnolla, ennen kuin kokeilee. Myönnän kuitenkin, että parisuhteessa syntyvä luottamus ja rakkaus ovat myös ihania ja tärkeitä asioita. Siksi erottaisin irtosuhde-seksin ja parisuhde-seksin ihan omiksi seksuaalisiksi seikkailuiksi. Kummatkin täytyy kokea mutta ei samaan aikaan.
  
• Useat tyttöjen illat: Totta kai tyttöjen iltoja voidaan viettää useasti vaikka olisikin parisuhteessa. Puhun kuitenkin siitä todellisesta sinkkutyttöjen illasta, jolloin meininki on hurjaa, jutut härskejä ja ilta voi päättyä jatkoille ja - grrr - ja aamulla sitten walk of shame. En sano, että näiden pitäisi jatkua koko loppuelämän, mutta jos et ole koskaan sinkku et koskaan koe niitä pieniä (suuria) asioita joita sinkkuna tapahtuu. Lukuunottamatta jos olet syrjäytynyt sinkku ja juot punaviiniä yksin all night long.

• Vapaus: tehdä mitä haluat, milloin haluat, missä haluat ja miten päin haluat. Ikuisena sinkkuna voin sanoa, että tästä on myös pitkäaikaisvaikutuksia. Minun on todella vaikea päästää ketään asuntooni asumaan. Olen ollut oman itseni herratar jo kauan, minulla on omat tapani asua. Onneksi olen sen verran nuori että uskon oppivani vielä asumaan miehen kanssa. Jos tämä oppii asumaan minun kanssani. Uskon silti, että jokaiselle tekisi hyvää asua edes vähän aikaa yksin, siinä on puolensa.

Tähän hätään en keksi enää muuta, teen postaukseen jatko-osan jos innostun. Hyvää viikkoa!

P.s. Löysin taas uuden hyvän biisin, käykää kuuntelemassa se tästä! Ei ihan perusjuttuja.