Kun sokkotreffit onnistuu

Vihaan sokkotreffejä. Ei ole mitään ahdistavampaa kuin yrittää väkisin tutustua johonkin ihmiseen. Riittämättömyyden tunne taustalla, toisen ajatusten arvailu ja liian henkilökohtaisten puheiden vältteleminen - pyh ja pah,

MUTTA

Täytyy myöntää että ystäväpariskuntani onnistui täydellisesti. He nimittäin saivat erään kaverinsa kutsumaan minut neljänneksi mukaan juhliin ja meillä oli ihan loistava ilta! Mies oli todella mukava ja koska siinä oli myös ystäväni, ei mitään hiljaista hetkeä päässyt syntymään. Erinomaista. Eivätkä he edes yrittäneet näkyvästi (ja hyvin ärsyttävästi) parittaa meitä. Erittäin onnistunut ilta. 

Hehe. Ei nyt sentään. 

Vielä.

Nyt vain odotellaan. Lähtökohdat ovat taas tietty erilaiset koska meillä on yhteisiä kavereita. Siksi jos tästä jotain kehittyy, niin varmaan aika hissukseen ja varovaisesti lähdetään liikkeelle. Aika näyttää. Ja miehen aloitteellisuus.

Sitten nettideittailuun. Haudanhiljaista. Olen saanut yhdeltä eronneelta mieheltä "harrastetaan sitoutumatonta seksiä" - tarjouksen, en lähenyt. Sitten se analyysimies joka laittoi minulle joskus sen jumalattoman pitkän viestin, laittoi uuden jumalattoman pitkän analyysiviestin! Mainitsin kyseiselle herralle että olet jo kerran yrittänyt, eikä mitään vaikutusta. Jatkuu vaan. Kiitos mutta ei kiitos.

Joulu on (kohta) taas, joulu on (kohta) taas, jääkaappi täynnä jouluruokaa!

Otin varaslähdön jouluun. Hups.

PÄIVITYS! Klo. 22:04 kyseinen mies otti minuun yhteyttä. Jeah. Ei muuta.