Ollako vai eikö olla?

Yhdessä? Nää. Eikun joo. Eikun ei. Ehkä?

Melkein kaikki suhteiluni ovat seuranneet on/off-kaavaa. Myös monet ystävistäni ovat joutuneet kokemaan tämän - monesti. Miksi ei voida suoraan sanoa että ei kiinnosta, en halua? Puhun nyt sekä miehille että naisille, olen myös monesti sortunut tähän virheeseen. Tuntuu, että näissä tilanteissa toista ihmistä halutaan pitää varalla mutta uskotaan siihen että parempi löytyy. Ei ei ei, se on väärin kaikkia kohtaan. 

Miksi vanha suola kuitenkin janottaa?

Edelllisessa tekstissä mainitsin parista ystävästä, jotka todella pitkän on/off-suhteen jälkeen saivat miehen kesytettyä itselleen. Itselläni nämä suhteet ovat aina päättyneet ikävästi. Suhteitteni eteneminen noudattaa aika tarkasti kahta eri kaavaa:

Kaava: Minä huomaan miehen

1. Miehen bongaus

2. Flirttailu alkaa

3. Säätöä humalassa tai/ja ujo kahvitteluhetki

4. Suurta taistoa kumpi ottaa yhteyttä ensin, minä annan yleensä periksi (tähän on olemassa mukamas 1000 eri sääntöä, mutta niistä myöhemmin)

5. Mies haluaa tavata useammin

6. Tapailua

7. Yhteydenotto vähenee

8. Tapailua silloin tällöin

9. Yhteydenotto vähenee vähän lisää

10. Minä alan ärsyttäväksi naiseksi joka on jo suunnitellut parisuhteen tms.

11. Mies mutisee jotain epämääräistä siitä ettei halua sitoutua... vielä... ehkä...

12. Minä kuulen mutinan joukosta miehen sitoutumishalukkuuden (tässä vaiheessa pitäisi luovuttaa ja lähteä kävelemään!)

13. Tapaamme harvoin ja lopulta ei enää ollenkaan ja minulle selviää että miehellä on ollut muita naisia

14. Menee väh. pari kuukautta, näemme sattumalta

15. Alkaa vanha suola janottaa, aika parantaa haavat.

16. Kohdasta 5. eteenpäin samalla kaavalla.

♥♥♥♥♥♥♥

Kaava: Mies huomaa minut

1. Mies bongaa minut

2. Flirttailu alkaa

3. Säätöä humalassa tai/ja ujo kahvitteluhetki

4. Suurta taistoa kumpi ottaa yhteyttä ensin, mies antaa yleensä periksi

5. Mies haluaa tavata useammin, soittelu ja tekstailu on joka päiväistä (ellei jopa tuntista)

6. Minua alkaa vähän ahistaa, mutta yritän päästä siitä yli

6. Tapailua

7. Yhteydenotto vähenee minun osaltani

8. Tapailua silloin tällöin

9. Yhteydenotto vähenee myös miehen osalta pikkuisen (luultavasti ahdistusvihjailujeni takia)

10. Minä alan ärsyttäväksi naiseksi jolle tulee jokin ihme ahdistus sitoutumista kohtaan, vaikka mies on täydellinen ja parisuhdetta tässä on etsitty jo vuosisatoja!

11. Minä mutisen jotain sitoutumiskammosta ja plää plää plää

12. En kuitenkaan halua sanoa miehelle suoraan että en halua sitoutua, koska oikeasti haluan. HALUAN!

13. Tapaamme harvoin ja lopulta mies joko kyllästyy ja lähtee, minulla on joku toinen mies tai hänellä on joku toinen nainen. Kaikkia ärsyttää.

14. Menee väh. pari kuukautta, näemme sattumalta

15. Alkaa vanha suola janottaa, aika parantaa haavat. Lisäksi tajuan että mieshän oli oikea unelmien prinssi! Onko hän lisäksi käynyt salilla... ?

16. Kohdasta 5. eteenpäin samalla kaavalla (paitsi että minä haluan tavata useammin) TAI mies on mennyt eteenpäin, löytänyt itselleen mallin ja minä elän yksiössä Ben&Jerry's jäätelöpurkin kanssa TAI tajuamme että rakastamme toisiamme valtavasti ja olemme loppuelämämme yhdessä (ei ole vielä tapahtunut...)

Kuitenkin on/off suhteissa on useimmiten kysymys siitä, että toisen kanssa ei halua sitoutua jostain hyvästä syystä, mikä on todettu aikaisemmin. Ajan kuultaessa muistot pieni piru korvan juuressa sopertaa että kyllä siinä on hyvä ihminen sinun vierellesi, tuttu ja turvallinen ja saat hänet helposti ilman turhia alkudeittailuja jotka useimmiten voivat olla hyvin epämiellyttäviä. Jos mies on ollut jättävä osapuoli, on ihanaa kun hän sittenkin haluaa olla kanssani. Sama homma toisin päin, sitten taas hetken päästä erotaan. Kaikkien pitäisi kyllä se lopettaa, asian pitäisi olla kerrasta poikki.

"Mä arvaan, sä tulit takaisin
mun kaupunkiin jonka taas pistät sekaisin"

Mutta nainen sen pään kääntää

Eräs vanhempi rouva sanoin minulle olleen jo 40 vuotta naimisissa saman ukon kanssa. Pysyvään ja toimivaan avioliittoon hän sanoi vain yhden vinkin: Anna miehen kuvitella että hän määrää ja tekee päätökset vaikka todellisuudessa se olet sinä itse. Niin kuin vanha kansa sanoo:

Mies on perheen pää, mutta nainen sen pään kääntää.

Pohdittiin kaverimiehieni kanssa asiaa. Onko todellakin niin, että mies elää koko elämänsä (tai ainakin parisuhdevuotensa) kuplassa? Sitten eräs jätkä vai ajatukset uudelle tasolle:

Entäs jos nainen kuvittelee vaikuttavansa mieheen (ja ollen näin miehen yläpuolella) vaikka todellisuudessa mies antaa naisen kuvitella olevansa miehen yläpuolella, joka tekee miehestä ovelamman osapuolen? 

No niin. Tätä tietysti voisi jatkaa loputtomiin, mutta kun vanhempaa kansaa tarkkailee, niin toimivimmat avioliitot ovat ne joissa nainen johtaa asiat miehen kautta (ilman miehen tajuamista, tietysti). Johtuuko nykyajan avio-ongelmat naisten liiasta feministisyydestä ja pätemisen halusta? 

Murskaammeko aviomiestemme pallit?

Ystävämieheni selittävät erilaisia tilanteita minulle. Useimmiten ongelmana on ollut se, että mies ei saa toimia maskuliinisena osapuolena, sankarina. Mies pitää ajatuksesta, että hän pitää huolta naisesta. Joten rakkaat naiset, pitäisikö meidän suoda se joskus heille? (Terveisin ikuinen sinkku, olen kai liian kärkäs joskus gröhm). Tietysti siinäkin tilanteessa pitää toimia niin, että mies luulee pelastavansa naisen vaikka todellisuudessa nainen pelastaa miehen, joka pelastuu kun saa pelastaa naisen.

Meneekö tämä joskus yhtä monimutkaiseksi kuin kemian ja fysiikan kaavat?  

Tietysti kaikki on mieskohtaista. Mutta pienillä teoilla saa kumppanin iloiseksi, miksi sitä ei siis voisi silloin tällöin suoda vaikka se ei omaan tapaasi kuulukkaan?

Mä soitan huomenna

Oltiin eilen ystävien kanssa yökerhossa, (välillä ihan hyväkin) musiikki pauhasi ja tanssilattialla oli menoa. Eräs mies tuli kanssani tanssimaan ja musiikkina toimi jonkin sortin rumba. Minähän siinä sitten zumba tunneilta oppineena vedin askeleita ja mies ei meinannut mukana pysyä millään. Hän vain kiskoi minut lähelleen hitaisiin. Minä kitisin että musiikki on nopeatempoista ja aloitin oman bailauksen uudestaan. Mies sitten kyllästyi ja kysyi minua istumaan kanssaan. Minä kuitenkin halusin tanssia ja lopulta mies luovutti sanoen:

Saanks mä edes sun puhelinnumeron?

Yleensä en anna tuntemattomille puhelinnumeroani, mutta mies oli ihan hyvännäköinen ja omassa deittimaailmassani on ollut sen verran hiljaista että päätin ottaa riskin. Annoin numeron ja mies hipsi pois. Eipä ole soittoa kuulunut ja luullakseni numero jonka annoin oli ihan oikea. 

Mitä minä sanoin. Tämä oli niin arvattavaa.

Joko mies oli niin humalassa ettei muista koko juttua. Tallensin numeroni puhelimeen ilman nimeä joten sekin voi olla syy tai sitten miestä ei sittenkään kiinnosta. Enpä olisi ehtinyt treffeillä käydäkkään. 

Paitsi erään kanssa. Hmmmmmm.

Olen tässä muutaman kuukauden ajan flirttaillut erään miehen kanssa. Olen pari kertaa yrittänyt soveltaa häneen mukamas-ovelaa-tekniikkaa mutta ei hän ymmärrä. No, muutan kesäksi pois joten ei tässä enää aikaakaan olisi. Kuitenkin, tänään yritin vielä hienovaraisesti vihjaista tekstarin välityksellä tapaamista:

Minä: Tiedätkö onks kukaan menossa kattomaan sitä puistokonserttia?

Aikaa kuluu 3 tuntia.

Mies: En tiiä kyl. (Hmp. Just. No EI sitten)

Aikaa kuluu 2 tuntia.

Mies: No menitkö kuuntelee? (Niin? Mutta voitto tuli minulle koska en vastannut edelliseen. Miehetkän harrastavat samaa: jos ei ole kysymysmerkkiä ei tarvitse vastata)

Minä: En menny vielä, on hommat vähän kesken. Mutta ehkä kohta. (vielä pieni vinkkaus)

Mies: Mun pitää treenata kouluhommat kuntoon... (huoh)

Sitten jatkettiin turhanpäiväistä viestittelyä hetki. Jos aikaa olisi hieman enemmän, tekisin vihdoin sen aloitteen. Eipä sillä mitään menetä mutta koska muutan kesäksi pois, tuntuu ettei se kannata. 

Joten miksi ottaa riski?

Minulla on pieni loman alkamisesta johtuva masennustila. Loma on ihana ja tervetullut, mutta en vielä osaa ajatella sitä että voi ottaa rennosti. Mutta on se kesä kivaa aikaa. 

Tämän hetken fiilikset. Öitä!

Loppuuko suhde ennen kuin se edes alkaa?

Tekstissä "Kuinka huijata mies tekemään aloite" olin luullut löytäneeni sinkkuuden pelastuksen, kaavan jolla saat miehen tekemään aloitteen tai jolla ei itse tunne häpeää epäonnistuneesta aloitteen tekemisestä. Eräs kaverini kuitenkin juuri äsken löi logiikkaani ensimmäisen naulan. 

Minun aivojeni esimerkkitilanne:

Minä: Voi että kun siellä on niin hieno kävelysää! (vink)

Mies: Niin kyllä on. (ei kiinnosta)

Minä: Olisihan tässä aikaa lähteä kyllä lenkille. (vink vink vink!!!!)

Mies: Kuulostaa tosi kivalta. (ei kiinnosta)

Minä: (huokaus) Taidankin sitten lähteä. Moimoi. (no ei sit väkisin, hmp)

Mies: Moikka sit. (pääsimpäs eroon, muahhahhahhaaaa)

Itse olen aina ajatellut, että mies ei vain tartu syöttiin koska miestä ei kiinnosta lähteä kanssani lenkille. Kuitenkin ystäväni mietti että entä jos tilanne onkin ollut se, että mies on koko ajan odottanut että minä pyydän häntä mukaan?! Onko mahdollista, että minulla on mennyt monta oivallista treffiä sivu suun, koska olen itse ollut törppö?

Ystäväni aivojen esimerkkitilanne:

Minä: Voi että kun siellä on niin hieno kävelysää! (vink)

Mies: Niin kyllä on. (olis kyllä kiva lähtee sun kanssa...)

Minä: Olisihan tässä aikaa lähteä kyllä lenkille. (vink vink vink!!!!)

Mies: Kuulostaa tosi kivalta. (voi että, pyydä mut nyt mukaan!)

Minä: (huokaus) Taidankin sitten lähteä. Moimoi. (no ei sit väkisin, hmp)

Mies: Moikka sit. (no en kehtaa tunkea mukaan väkisin. Miksi en uskalla pyytää häntä ulos? OI MIKSI?!)

Ou nou. Tuohan kuulostaa periaatteessa liian mahdolliselta. Voihan nenä. Toisin sanoen kun yritän huijata miestä tekemään aloittetta, evään samalla onnen itseltäni vain koska mies on liian ujo? Ei ei ei, tämä menee jo niin yli ymmärryksen etten pysty. Kykene. Huoh.

Itse olen vain niin sen kannalla että jos miestä kiinnostaa, mies tekee aloitteen. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Miehet? Missä olette? 

Onko minun syyni että suhde loppuu ennen kuin se ehtii edes alkaa?

Miten masentava ajatus. Kuitenkin, huomenna juhlimme ystäväni POLTTAREITA! Yritän nauttia alkoholia kohtuudella ja olla sivistynyt leidi. Mutta tätä mies-ujous-juttua täytyy kyllä pohtia vähän enemmän. Aivot jumittuivat. Joo.

Ihannenainen

Laitoin liikkeelle nettikeskustelun, jossa kysyin miehiltä mitkä ovat viisi tärkeintä ulkonäkökriteeriä ja luonnekriteeriä/tapaa/vaikuttavaa tekijää. Sain 13 varteenotettavaa vastausta ja tässä ovat eniten esille tulleet asiat:

Ulkonäkö:

- 8/13 oli sitä mieltä että pitää olla MUOTOJA! Sopusuhtainen ja mukavan kokoiset tissit (vaikka koolla ei kai ole niin väliä).

- 6/13 piti muodokasta peppua seksikkäänä.

- 6/13 piti kauniita kasvonpiirteitä tärkeänä (että olisi kaunis katsella ilman meikkiä).

- 5/13 sanoi että naisellinen pukeutuminen (mekot, korkkarit tms.) naisen tekee.

- 4/13 sanoi rakastavansa kaunista hymyä.

- 4/13 toivoo naisensa olevan hoikka (mutta ei lauta)

- 3/13 pitää pitkästä, paksusta tukasta

- 3/13 sanoi kauniiden jalkojen olevan ihanat

Muita esille tulleita asioita olivat: karvaton, siisti, vaalea, aasialainen, seksikäs, sopusuhtainen, ei halua lapsia, ei tupakoi/juo...

Luonne:

- 5/13 toivoi naiseltaan hyvää itsetuntoa

- 5/13 mielestä naisen pitää olla älykäs (mutta ei kärkäs)

- 5/13 toivoi huumorintajua

- 3/13 toivoi uskollisuutta

- 2/13 toivoi naisen olevan kiltti, optimistinen, iloinen, maanläheinen, empaattinen

Muita esille tulleita asioita olivat: rauhallinen, oppivainen, taiteellinen, romanttinen...

 Kun tästä kärjistää top 5 kummastakin, saadaan tällainen nainen:

1. Muodokas

2. Hyvä peppu

3. Kauniit kasvot

4. Naisellinen pukeutuminen

5. Kaunis hymy ja hoikka

1. Hyvä itsetunto

2. Älykäs

3. Huumorintajua

4. Uskollinen

5. Elämäniloinen

Mahdottomuus?

Eipä oikeastaan. Itse voin rehellisesti sanoa, että täytän omasta mielestäni 9½/10 (ainoa miinus on naisellinen pukeutuminen, johon jaksan joskus panostaa). Naisen ei siis tarvitse olla malli, luonne on jo suuuuuuri plussa. Yllätyin positiivisesti miesten vastauksista. Tutustuminen on vain todella vaikeaa. Onko oma sinkkuuteni siis minusta kiinni? Tämäpä musertava ajatus. 

Teen pikapuolin samanlaisen postauksen naisten näkökulmasta. Haastankin teidät, rakkaat naislukijani, kertomaan minulle minkälainen olisi teidän ihanne miehenne (top 5 ulkonäkö & luonne). Laittakaa viestiä alle vaikka anonyymisti, tai sitten osoitteeseen kummankinkaa@gmail.com. 

Jos joku mies on eksynyt tätä blogia lukemaan, voit vielä kertoa minulle oman naisihanteesi. Samat ohjeet kuin yllä.

Kuitenkin kun kyselee parisuhteessa olevilta ystäviltään vastasiko mies ihannekumppania, vastaus on useimmiten ei. Kumppani voi olla täysin vastakohta. Mutta sehän elämästä tekeekin jännittävää! Ei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Lisäksi (muistaakseni) jossain Täydellisten naisten jaksossa Tom sanoi Lynettelle pitävänsä isoista rinnoista. Lynette tietenkin ihmetteli miksi sitten menin naimisiin hänen kanssaan, johon Tom sanoi: tuo pieni asia estää häntä kysymästä itseltään joka päivä, miksi tuollainen nainen on naimisissa tällaisen miehen kanssa.

Eli siis epätäydellisyys voi olla täydellisyyttä. Mikä ihana ajatus.

Wingman & Cockblock

Eräs henkilö lähestyi minua kysymyksellä:

Onko naisillakin oma wingman-systeemi ja tapahtuuko naisillakin cockblokkausta?

Wingman tarkoittaa miestä, joka auttaa toista miestä esim. baarissa saamaan itselleen naisen. Wingman voi tehdä aloitteen toisen puolesta, viedä naisen ystävän pois häiritsemästä tms. 

Cockblock on tapahtuma tai henkilö, joka estää miestä saamasta seksiä. Esimerkiksi tilanteessa nainen on niin humalassa että olisi jo "varma nakki", mutta naisen ystävä estää tätä lähtemästä miehen mukaan. 

Onko meillä sitten tämän kaltaista toimintaa naiset?

No onhan meillä! Useasti kavereiden kanssa bilettämään lähtiessä sovitaan, että jos lipsahtaa liian kovaan humalatilaan, kaverien pitäisi huolehtia että päästää kotiin (tai vastaavaan) nukkumaan yksin. Tietenkin usein tässä tilanteessa myös ystävät ovat aika humalassa ja he eivät joko välitä oman miehen takia tai sitten lietsovat mukaan lähtemistä. Kuitenkin jos joku ystävistä on selväpäinen, hän voi ärsyttävyyteen asti valittaa asiasta ja tällä tavoin ajaa miehen ja naisen erilleen. Cockblockina voi toimia myös tapahtuma, jossa ollaan menty jo asunnolle ja alettu riisumaan vaatteita yms. ja huomataan ettei kortsua ole. Omassa kaveriporukassani naiset sanovat vain "Ei voi mitään, ehkä ens kerralla" ja lähtevät tai sitten jäävät asunnolle vain nukkumaan. Tosin näin voi käydä myös toisin päin, mutta ehkä harvemmin. Itse tein kerran miehelle cockblockin, kun mietittiin paikkaa minne mennä yöksi ja hän sanoi asuvansa äidin ja pikkusiskon kanssa. Ei kiitos. Itselläni ei ole kyllä tullut vastaan, että miehen ystävä olisi tehnyt cockblockit minulle. Yleensä miehen ystävät ovat vain innoissaan jos kaveri voi saada seksiä.

Itse olen toiminut wingmanina useille kaveripojille. Menen juttelemaan naisille, kehun vähän miestä, vihjailen muutamista asioista ja jätän heidät sitten juttelemaan. Toimii aika usein. Harvemmin kuitenkin tulee toimittua toisen naisen wingmanina. Kun naiset haluavat tehdä aloitteen, he useimmiten uskaltavat sen tehdä. Tietysti jos kaksi naista on liikkeellä, miesten kimppuun hyökätään yhdessä ja katsotaan nappaako kala koukkuun. Kuitenkin jos silmäpeliä on riittänyt, ystävälle voi vihjaista että jos kävisit viemässä miehen kaverin vaikka tanssimaan. Silloin lähestyminen on helpompaa.

Tässä asioita pohtiessa tuli mieleen vielä yksi termi, jota käytetään omassa ystäväporukassani liiankin usein. Termi on yksinkertaisuudessaan blokkaus. Idea on samantyyppinen kuin cockblockauksessa, mutta yksinkertaisuudessaan meille se tarkoittaa sitä, että joku toinen henkilö (yleensä naisesta kiinnostunut mies) kärkkyy koko ajan naisen lähellä ja näin ollen blokkaa muut miesehdokkaat näköpiiristä. Nainen ei välttämättä kehtaa sanoa ystävämiehelle että painu nyt v*****n vaan yrittää karistaa tätä koko illan seurastaan. Blokkaaja voi olla myös baarissa sinuun silmänsä iskenyt mies, joka ei vain jätä rauhaan tai valittava ystävätär.

Onko teillä jotain iskusysteemiä baariin mentäessä? Tai mahdollisia "turvatoimia"?

Nainen jolle ei koskaan tapahdu mitään

Naisen (jolle ei koskaan tapahdu mitään) analyysi kyseisestä kappaleesta:

Pyhää vihaa ja suurta rakkautta (ne kulkeekin sopivasti käsi kädessä)
Joo, mä kaiken nään (ei mies kyllä mitään tunnista, ainakaan naisen ilmeistä)
Liput liehuu ja ihmiset riehuu (Pah, Suomi ei voittanut MM kultaa jääkiekosta...)
Mä kaiken nään (tuli jo selväksi)

Mä olen mies nainen
Mä olen mies nainen
Jolle ei koskaan tapahdu mitään (no nyt ollaan asian ytimessä)

Lennetään kitaralla Teksasin taivaan alla (pääsisin edes lentokoneella Teksasin ylle)
Joo, mä kaiken nään (hm)
Paula tanssii taas kissan kanssa (niin, kissan EI miehen)
Mä kaiken nään (hmm)

Kun mä tulen kotiin avaan telkkarin (no siinä ei nyt ole mitään uutta... miehet)
Ja sitä katselemaan jään (en epäillyt hetkeäkään)
Korttitalo nousee yössä taivaaseen (hyvä kun joku nousee)
Mä sieltä kaiken nään (hmmm)

Jossain on kuumempaa, jossain on suurempaa (ei ainakaan minun sängyssäni)
Ei tartte selittää (kukapa niitä selityksiä kaipaa)
Mitä vikaa on pienessä maailmassa (missä on miehet?!)
Joo, mä kaiken nään (näe minut, please!)

J. Karjalainen / Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään

Osa lukijoista ehkä huomaa pienoisen katkeruuden jyväsen lukiessaan kappaleen sanoja. Kyllä, havahduin tänään siihen että en ole käynyt treffeillä melkein vuoteen (tai mikä nyt minusta lasketaan treffeiksi) ja seksistä en halua edes puhua. Masentaa. On noita muutamia säätöjä ollut vuoden aikana, mutta puhunkin nyt rakastelusta ja mukavasta hellästä yhdessäolosta. Tämän vuoden saldo on hävettävän pieni, vaikka sinkkuja tässä ollaan. 

Vuoden 2013 tähänastinen saldo deittimaailmassa:

- 1 mahd. kiinnostuminen miehen osalta (ihan ok)

- 4 kiinnostumista miehiin minun osalta (hmm hyvä vai huono?)

- 1 humalainen säätö yhden edellä mainitun miehen kanssa (huono)

- 0 parisuhteeseen johtanutta kiinnostusta edellä mainnittujen miesten kanssa (säälittävää hei)

- 3 todella humalapitoista iltaa (erittäin hyvä, tosin epäilen tässä olevan laskuvirhe...)

- 1 nettitreffi yritys (huoh)

- 0 seurusteluun johtanutta nettitreffiä (tupla huoh)

- 5 läheistä ystävää jotka ovat alkaneet seurustella (ihanaa heille <3 huom, HEILLE)

- 3 minun ikäistäni naista jotka ovat saaneet vauvan (en kommentoi)

- 1 pariskunta jotka ovat menneet naimisiin (where is my fucking prince?!?)

- 0 ystävien järjestämää sokkotreffiä (säälittävää, pitää muistuttaa heitä asiasta)

- 2 tappelua baarissa miesten kanssa (ei ehkä se paras iskuyritys)

- 1 tarjottu drinkki (all by myself)

- 1000 omalla rahalla ostettuja drinkkiä (tai siltä se ainakin joskus tuntuu)

- 1 henkonen tupakasta (erittäin hyvä)

- 1 kuntosalin jäsenyyden irtisanominen (erittäin huono kesää ajatellen, hyvä rahaa ajatellen)

- 0 lisäkiloa joulusta (hyvä, hyvä!!)

Noniin, nyt täytyy parantaa ettei koko vuoden saldo jää näin pieneksi. Aloitan sen heti huomenna. Hyvä.