keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Ihan oikeat tinder-treffit!

Nyt se on tapahtunut. Tinder-treffineitsyys on menetetty. On jotenkin outo olo. 

Nämä olivat ensimmäiset treffit, jotka on sovittu vain ja ainoastaan netin/koneen välityksellä. Olen siirtynyt nykyaikaan. 
Sarjakuva on Anni Nykäsen käsialaa, kuva napattu blogista jonne pääsee tästä! Aivan mahtava sarjakuva, suosittelen. Rakkaus.

Tämä on yksi virstanpylväs sinkkuudessani. Olin ennen niin kovasti kaikkea tätä vastaan. Lisäksi ahdisti ajatus nähdä joku melkein tuntematon ensimmäistä kertaa treffitilanteessa. Kuitenkin edelliset sokkotreffit nostivan itsetuntoa ja huomasin, että miehet on ihan kivoja ja heidän kanssa on juteltavaa. Niinpä uskaltauduin eilen tinder-treffeille. 

Maanantaina innostuin tinderistä ja selailin miehiä läpi innokkaasti. Pareja muodostui mukavasti ja tähän päivään mennessä viisi on tullut juttelemaan. Yhden tosin poistin, koska mies oli niin "Yhyy minulla ei ole tyttöystävää ja haluan jonkun viereen nukkumaan. En halua nukkua yksin. Haluan nukkua sinun kanssasi. En yksin. Yhyhyy." Joooo ei kiitos. Olin kyllä kiltti deleteen asti. 

Eräs ihan söpö muutaman vuoden vanhempi poika tuli juttelemaan. Juteltiin muutama sana opiskelusta ja säästä (wihii). Eilen päivällä mies sitten kysyi kaljalle ja vastasin myöntävästi. Hyvän sään takia päätimme mennä kävelylle. Tapasimme erään kaupan edessä, enkä jännittänyt oikeastaan ollenkaan! Mies oli vähän ujompi, mutta onneksi pystyin puhumaan kummankin puolesta. Mieskin innostui välillä kertomaan matkailuista ja opiskelusta, juttua kyllä riitti. 

Kävelyn jälkeen menimme vielä yksille ja juttelimme lisää ihan kaikesta (suomalaiset tykkäävät kyllä puhua paljon alkoholista). Lopulta ehdotin, että jatkamme matkaa ja tiemme erosivat bussin saapuessa. Kiitin kovasti illasta ja mies sanoi "tsekkaillaan". Hmm.. saa nähdä mitä sillä tarkoitti. Oli ihan hauskaa, mutta ei ainakaan mitään suuria perhosia vatsassa lennellyt. Jos pyytää uudestaan ulos, niin mikäpä siinä. Itse en ehkä jaksa. Ei ollut niin aivosoluja herättävää. 

Mies ei muuten tarjonnut (halpaa) viinilasillista. Ihan pieni miinus siitä, vaikka olenkin itsenäinen (köyhä) nainen. Kuitenkin jos mies pyytää ulos, hän voisi yhden lasillisen naiselle tarjota, ellei se maksa hirveitä summia. 


Mutta nyt se on tehty. Olen yhä hengissä ja elämässäni on yksi uusi ihminen enemmän. Aika hienoa.
Olen onnellinen.

P.s. Kuulin huhua, että (tämä paljon puhuttu) Mies on alkanut seurustella. Eipä se oikeastaan yllättänyt. Eikä se oikeastaan edes haittaa. Sanonta "Suhteesta toipuminen kestää puolet suhteen ajasta" piti tässä tilanteessa täysin paikkaansa. Itse asiassa olen vain hiton onnellinen, etten ole hänen kanssaan. Nyt kun ruusunterälehdet ovat kuihtuneet, huomaan sen kuka Mies todellisuudessa on.
Eikä hän todellakaan ole minun arvoiseni. 


Hellurei ja hellät tunteet.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ihan oikeat sokkotreffit

Ystäväni soitti ja kysyi suostunko lähtemään ihan oikeille sokkotreffeille.

Suostuin. Tarvitsen treffailua. 

Kyselin kiinnostuneena miehen ikää, nimeä, opiskelupaikkaa jne. Ystäväni ei suostunut kertomaan mitään. Ei yhtään mitään. Loppujen lopuksi tiesin vain paikan, jossa mies odotti minua kello 19:00 ja mitkä vaatteet hänellä oli päällä. 

Jännitti ihan pirusti. Mietin treffauspaikalle kävellessäni mahdollisia pakenemisreittejä ja tekosyitä, joilla pääsisin pälkähästä. 

Kuitenkin mies löytyi todella vaivattomasti, kättelimme ja esittäydyimme. Päätimme mennä italialaiseen syömään ja siellä vierähtikin muutama tunti. Juttelimme kaikesta mahdollisesta ja oli ihanasti juteltavaa. Olin todella yllättynyt siitä, miten hauska oli tutustua täysin vieraaseen ihmiseen. Yleensä treffeille mennessä on jokin ennakkokäsitys. Joko tunnetaan etukäteen tai on kyylätty facebook, insta ja google. Silloin on paljon ennakko-odotuksia. Nyt saimme aloittaa täysin puhtaalta pöydältä ja se oli mielettömän hienoa!


Ruoan jälkeen menimme läheiseen baariin vielä yksille. Sielläkin viihdyimme pari tuntia. Kun tiemme sitten erkanivat, pussailimme hetken. Se tuntui hyvältä ja luonnolliselta. Emme vaihtaneet numeroita. Meillä on tasan yksi yhteinen (facebook)kaveri ja ajattelin, että mies kyllä selvittää numeroni jos haluaa. 

Oli kerta kaikkiaan ihana ilta. Meillä ei oikeastaan ole mitään yhteistä, ei opiskelun eikä harrastusten osalta. Miehestä saattoi pikkuisen tulla kaverifiilis, mutta olihan hän kyllä komea ja mukava. Hän kuitenkin muuttaa töiden perässä puoleksi vuodeksi toiselle paikkakunnalle, joten voi olla ettei tapailu edes kannata. Annan kuitenkin pallon hänelle. Jos hän pyytää uudestaan ulos, ihanaa. Jos kuitenkaan ei pyydä, se ei minua suuremmin harmita. 

Nämä ihanat treffit olivat jo itsessään riittävät. Uskon taas hyviin miehiin ja ihaniin suudelmiin. Tätä juuri kaipasin. 

Joten, uskaltakaa mennä ihan oikeille sokkotreffeille! Kyllä ne aina tinder-treffit voittaa. Ja teidät yhteen järkännyt kaveri tekee sen taustatyön. Voitte itse vain nauttia. Ah. Enkä muuten sanonut mitään noloa! Eikä tullut hiljaisia, epätoivoisia hetkiä! Täydelliset treffit. Ah.


Arkeen kuitenkin täytyy palata. Hyvää ystävänpäivää mussukat!

tiistai 3. helmikuuta 2015

Vain muutaman miehen tähden

Olen blogissa useasti puhunut eräästä kaverimiehestä, jonka kanssa meillä kauan aikaa sitten oli vähän juttua. Pysyimme kuitenkin ystävinä ja hänestä on tullut yksi parhaista miespuolisista kavereista minulle. Meillä on aina silloin tällöin pieniä hetkiä, jolloin olisimme voineet ylittää ystävyyden rajan. Sain kuitenkin häneltä silloin aikoinaan pakit ja ystävyydestämme on tullut niin nasta asia, etten ole rajaa ylittänyt. 

Hän asuu eri paikkakunnalla ja meidän on pitkään pitänyt vierailla jomman kumman luona. En kuullut hänestä paljoakaan, kun hengailin Miehen kanssa. Vaikka siitä ei puhuttu, minusta tuntui että hän oli vähän mustasukkainen. Kun Mies häipyi kuvioista, olemme olleet enemmän tekemisissä. Hän on kyllä ihana ja mukava ja komea. Ystävä.

Meidän pitäisi nyt joku viikonloppu nähdä. Kumpikaan ei omista patjaa, joten vieraat nukkuvat aina vieressä. Onneksi sänky on vähän isompi kuin 80 cm. Viimeksi kun nukuin hänen kanssaan syksyllä, nukuimme ihanasti lusikassa känniä pois. Siinä kaikki. Minulla on kuitenkin yksi pelko ja koska olen draamailija, lietson itseäni vähän. 


En ole Miehen jälkeen harrastanut seksiä ja kaipaan läheisyyttä uskomattoman paljon. Sitä tottui säännöllisyyteen ja sitten julmasti se otettiin pois. Haluaisin kuitenkin harrastaa seksiä sellaisen kanssa, kenestä välitän. Haluan tuntea sen pienen nipistyksen vatsassa, kun aamulla herätessä näet nukkuvan miehen vieressäsi ja tiedät, että välität hänestä. 

Alitajuntani haluaa myös kertoa asioita minulle. Olen muutamana yönä nähnyt unta tästä kaverimiehestä. Nukumme yhdessä ja yht'äkkiä hän alkaa suutelemaan niskaani. Silittelee selkää ja ottaa tiukasti lähelle. Sitten harrastettaan seksiä koko yö ja aamulla herätään pilke silmäkulmassa. 

Kuulostaa ihanalta, ja unen mukaan myös tuntuu siltä. Entäs todellisuus? Jos menen hänen luokse nyt, vähän haavoittuvaisena ja läheisyyttä kaipaavana? Entä jos päädymme harrastamaan seksiä? Rikommeko ystävyyden? Onko se sen arvoista? 

Nämä ovat asioita, joita ei saisi etukäteen miettiä. Tapahtukoot jos on tapahtuakseen, mutta jos riskinä on ystävän menettäminen, haluanko edes yrittää pelata tätä uhkapeliä? Emme kyllä voi ikuisesti toisiamme vältellä, mutta voisimme nähdä vain päiväseltään. Niin kauan, että saan omat ajatukseni kasaan. Tai seksiä. 

Onko teillä käynyt koskaan niin, että hyvästä kaverimiehestä tulikin enemmän? Jos se päättyi, päättyikö myös ystävyys? 

perjantai 30. tammikuuta 2015

Kannattaako esittää vaikeasti tavoiteltavaa?

Niin. Toimiiko se? Onko siinä mitään järkeä? Tarkastellaanpas asiaa muutamalta eri kantilta. 


1. Baarijutut

Jos oikeasti haluat siltä illalta vain seksiä ja miehelläkään ei ole niin väliä, niin siitä vaan. Jos kuitenkin illan pääasiallinen tarkoitus ei ole tuntemattoman kanssa paneskelu, vaan esimerkiksi pidätte tyttöporukan kanssa hauskaa, suosittelisin vähän olemaan vaikeahko. 
Jos joku kuuma mies tulee juttelemaan, flirttaile ja leiki miehen kanssa. Sehän siinä on parasta! Kuin pitkä esileikki. Tanssikaa, juokaa, nauttikaa. Älkää olko koko ajan toistenne kimpussa, vaan anna miehen myös vähän saalistaa. Jos hän hylkää sinut jonkun toisen muijan takia (jolla on riipputissit, toisin kuin sinulla), anna olla. Hän antaa luultavasti sängyssäkin heti periksi (lue: itse ehdit vasta lämmetä kun to-to-toooooo). 
Itsellä kävi kerran pikkuinen kännikömmähdys.

Saatoin illa ihan vähän vain kännissä. Olimme baarissa ehkä puolen yön aikoihin ja eräs jätkäkaverini tuli hengailemaan meidän luoksemme. Hänellä oli ystävä mukana ja esittäydyimme. Aloimme jutella ja ehkä puolen tunnin kuluttua (kaverit väittävät yhä, että siihen meni 5 sekunttia...) hihkaisin ystävälleni että me lähdetään nyt heille! Trallalallalaa. Puolustukseksi voidaan sanoa, että olin todella kännissä ja todella puutteessa. No niin, menimme miehen asunnolle, harrastimme paljon seksiä (enkä edes muista kaikkea) ja aamulla heräsin ehkä hirveimpään krapulaan ikinä. Olisin jo seitsemältä hiipinyt kotiin, mutta asuin liian kaukana. Minun täytyi siis odottaa, että mies heräisi ja veisi minut kotiin. Alkkarit olivat hävinneet, miehellä ei ollut yhtään ruokaa ja maailman hirvein darra. Tärisin vain miehen sohvalla ja muistelin yön "hekumallisia" seksihetkiä. Sanotaanko, että oli ihan kivaa, mutta mies puhui liikaa ja oli hivenen liian itsevarma. Joskus kymmenen aikoihin mies heitti minut kotiin ja sanoi että oli kyllä loistoyö. Mies ei ollut itse edes kännissä. Hieno juttu, olin sitten molempien puolesta... Mies olisi halunnut tavata uudestaan, mutta ei paljoa kiinnostanut. Kavereilla on minulle yhä mitä imartelevimpia lempinimiä, joihin useimpiin liittyy sana "seksi" tai "helppo". Mutta nämä kokemukset kuuluvat elämään ja on sille illalle jo moneen otteeseen naurettu. Joskus on hyvä kokeilla termi "vähän liian helppo nakki".


2. Tinderjutut

Tinder. Yllättävän moni etsii sieltä vain seksiä. Miehet laittavat kuvia, joissa näkyy vain pikkuiset vatsalihakset tai sitten ihan normaalien kuvien takaa ensimmäinen kommentti on: Tuutko paikkaan X panolle? Tinderissä voi jakaa myös Hetkiä ja aika usein sinne on ilmestynyt kuva alasti lusikassa nukkuvasta seksipariskunnasta ja päällä teksti: Liitytkö seuraan? 
Kuinka ihmiset uskaltavat vain mennä jonkun toisen kotiin harrastamaans seksiä? Kuitenkin baarissa näet tyypin livenä ja voit tehdä analyysisi. Mietin tässä yhtenä herkkänä hetkenä, pitäisikö. Juttelin erälle todella kuumalle (mutta vähän tyhmän oloiselle) miehelle ja sovimme leffaillan minun luonani. Peruin sen kuitenkin aika pian, koska en halua tuntemattomia kotiini. Siksi ensimmäisillä tinder-treffeilläkin pitäisi pitää sellainen pieni vara, että voit mennä omaan kotiisi yksin. Vaikka hakisit vain seksisuhdetta. 
Miksi meidän kuitenkin pitäisi saada seksiä niin paljon ja tuntemattomilta? Eikö siihen riittäisi seksilelut? En tietenkään tarkoita, että seksileluilla pitäisi pärjätä montaa kuukautta, mutta osa ihmisistä tuntuu hyppivän seinille jo viikon jälkeen. On myös hyvä olla itsekseen ja itse mielummin harrastan omaa kivaa, kuin ei-niin-kivaa heteroseksiä. Eihän ne lelut läheisyyttä anna, mutta niiltä ei voi saada vauvaa, tautia ja ne eivät soittele perään tai levittele juoruja. 
Täytyy myöntää, että yli kuukauden seksitauon jälkeen kaipaan eniten sitä läheisyyttä. Blogissa on kyllä käsitelty kuivia kausia aika paljon, koska niitähän on ollut. Siihen pitää vain tottua. Tosin tällä kertaa päätin, etten totu niin pitkäksi aikaa kuin kahdella edellisellä kerralla. 
Kuitenkaan tinder-seksiin en alistu. 


3. Ne oikeat jutut

Entä jos tapaa todella mukavan ihmisen? Käytte treffeillä, kahvilla, lenkillä, syömässä ja katsotte leffaa. Ehkä pussailette, pidätte kädestä kiinni ja katsotte toisianne silmiin. Sitten rakastelette ja juttelette koko yön. 
Kun tapasin Miehen, olin todella epävarma ja siksi olin tahattomasti vaikeasti tavoiteltava ensimmäiset kaksi viikkoa. Mies kysyikin parin viikon jälkeen, eikö minua kiinnosta ja haluanko vain olla kaveri? Silloin tajusin, että minun pitää heittäytyä ja uskaltaa ottaa riski. Pelkäsin niin paljon suhteeseen ryhtymistä, että olin jäykkä kuin metallitanko. Kun rentouduin ja otin miehen kädestä kiinni kadulla, asiat lähtivät rullaamaan eteenpäin. Kaikki meni omalla painoillaan.. lopulta täysin pieleen tietty. Mutta olin siellä hienoja niin hienoja hetkiä, että muistelen niitä kyllä lämmöllä. Näissä oikeissa jutuissa saa olla vähän helppo. Enkä nyt puhu seksistä, vaan niistä syvällisemmistä asioista. Seksiä on helppo harrastaa, mutta toisen kädestä kiinni pitäminen kadulla vaatii erillaista rohkeutta. 

Kun tuot suhteen tai suhteen alun sängyn ulkopuolelle, oikeaan maailmaan, sitä ei voi enää niin vain unohtaa. Mutta ottakaa se riski ja eläkää.

tiistai 27. tammikuuta 2015

Samanlainen kuin muutkin muna(nkeittime)t

Noniin. Miehestä on kuulunut pariin otteeseen sitten viime näkemän. Hän on aloittanut viestikeskustelun kerran, samoin kuin minä. Keskustelut ovat pysyneet kivan asiallisina. 

Minusta tuntuu, että miehellä ja yhdella tuttavallani on jotain sutinaa. En voi sitä tietää, mutta tiedän kuitenkin. Kyllä sen näkee.. mutta en ole varma, mikä meininki sutinassa on. Tykkääkö vain tyttö Miehestä, kumpikin toisistaan vai Mies tytöstä. Yritän olla kaiken yläpuolella, enkä haluaisi välittää. Silti se pieni piru kuiskii korvan juureen, pauhaa siellä ilkeästi ja pitää hereillä iltaisin. Jos heidän sutinansa lisääntyy, se oli viimeinen naula Miehen kunnollisuusarkkuun. Nimittäin sitten eron hetkellä käyty puhe on ollut täyttä paskaa. Sitä samaa paskaa, mitä kaikki miehet aina suoltaa eron koittaessa. 

Haluan ola yksin, etsiä itseäni, minun sietää olla yksin, ei tämä johdu sinusta, en halua sitoutua ja TSIRPUTI STIRPUTI STII. Jösses. 

Aika näyttää, voinko tuntea häntä kohtaan edes pikkuisen kunnioitusta. Luultavasti en, koska muna. 

Tänään kuitenkin tapahtui pieni asia. Ärsytysasia. Olin ystäväni kanssa sopinut, että menemme katsomaan erästä näytelmää. Hän kuitenkin perui tulonsa ja vaikka kuinka yritin ihmisiä houkutella, kukaan ei kerennyt liittymään seuraani. Tiesin että Mies oli menossa sinne myös, enkä todellakaan halunnut hengailla siellä yksikseni. Laitoin siis hänelle viestiä asiasta ja Mies kutsui minut liittymään hänen ja muiden tuttujen seuraan.

Paikanpäällä näin erään porukkaan kuuluvan tutun ja menin hänen kanssaan juttelemaan. Kohta paikalle kertyi tuttuja ja tuntemattomia ja lopulta Mies saapui parin tytön kanssa. Eikä sanonut edes moi. Vasta väliajalla tökkäisin häntä, katsoin silmiin ja olin: No terve


No moi.

Siinä vastaus ja muuten ei illan aikana puhuttu. Jos en olisi tuntenut porukasta ketään, olisi ollut hirveän kiva olla siellä tunkeutuneena muiden seuraan. Jösses mikä mies. Meidän ystävyys on susta kiinni. Joo niin näyttää olevan, herra pelkään-eksääni-kuin-saatanaa.

Kyllä tekstareilla pystytään normaaliin kommunikointiin, mutta heti tosipaikan tullen (eli nykyisin livenä, kiitos some)  ollaan kuin housuun paskoneita pelokkaita pikkupoikia. Voi vitja. 

Ota noista perkeleistä selvää. Onneksi ei tarvitse senkään kanssa enää viettää aikaa. Nih.


Pieni välikevennys. Oikeastaan on hyvä, että on olemassa tällaisia pelejä. Jos live-elämässä kaikki menee päin hittoja, aina voi simsissä mennä naimisiin ja rakastella päivät pitkät ja rakentaa taloja ja polttaa niitä ja kaikkea. Ja sims-miehen voi tappaa, jos se käy ärsyttämään. Hyvähyvä.

Tinder. Siinä toinen maha missä painitaan. Argh. Eräs vaihtari laitteli viestiä monta viikkoa ja lopulta lämpesin. Hyvää englannin treenausta nääs. Hän vaikutti todella mukavalta ja lopulta kysyi kahville. Päätin suostua ja mies kysyi numeroani. Annoin sen. Sitten: Would you ever consider having sex on a first date? 

Tässä sitä taas ollaan. Vastaus voisi olla kyllä, MUTTA jos mies kysyy sitä ENNEN treffejä TEKSTARILLA vastaus on ei. Miehet on sitten tyhmiä. Naisen (tai ainakin minut, heha) saa aika helposti vieteltyä, jos sen taidon osaa. Tinder on näköjään saanut loputkin karismat karisemaan miesten hartioiden välistä. Kyllä sitä nyt vähän pitää töitä tehdä naisen eteen. Ei tässä mitään helkutin nettikauppoja olla, jotka on 24/7 auki ja nappia painamalla saa ihan ovelle asti piirakan ilman postimaksua. Tsiisus. Mietin tässä, että helpommin yhden illan juttuihin voisi lähteä mukaan, jos mies olisi kysynyt ulos livenä. Silloin on kuitenkin saanut jo jonkilaisen käsityksen toisesta ihmisestä. Tinder taas.. en ainakaan itse osaa yhtään lukea ihmisiä ruudun toiselta puolelta. Mistä sitä tietää minkälaisia idiootteja ne ovat, haisevatko tai ovatko 100 kg lihavempia? Tinder ei edelleenkään saa arvostustani. 

P.s. Ihanasti olette vastailleet oikealla olevaan kyselyyn! Hyvä! Lisää vain vastauksia ja kyylä tykkää.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Hänenkö takia itkin?

VAIHE 7

Näimme tänään Miehen kanssa. Olimme jopa samassa tilassa tunnin verran. 
Ensin hän ei tullut juttelemaan, ei edes moikannut. Hetken kuluttua hän kuitenkin hipsi viereen istumaan ja juttelimme niitä näitä. Minusta ei näkynyt mitään ulospäin, sillä totuuden nimissä: en tuntenut oikeastaan mitään. Mietin vain, kuinka poikamaiselta hän näytti ja tunsin outoa lempeyttä - samankaltaista kuin veljeä kohtaan. Seksuaalinen vire oli kadonnut, en enää osannut yhdistää häntä seksiin ja rakasteluun. Ihastumisen aiheuttamat sydänlasit olivat poissa silmiltäni. Hän onkin ihan tavallinen ihminen. 
Saan paljon paremman, antaitsen paljon paremman. Sisälläni leijailee rauha ja autuus.

Jos näkisin hänet kieli jonkun toisen tytön kurkussa, saattaisin saada pienen mustasukkaisuuskiukkukohtauksen. Edelleen. Kuitenkin mitä nyt tunnen, on hämmentävää. Voiko tästä oikeasti toipua näin nopeasti? Olen vähän nolona dramaqueeneilystäni, mutta olen myös sitä mieltä, että tunteita ei voi valehdella. Se mitä tunsin muutama viikko sitten, oli täyttä totta minulle. Nyt ne tuntuvat vähän turhilta, mutta ei tunteilleen mitään voi ja ne pitää pystyä käymään läpi. Sitä kutsutaan elämäksi.

Kaikki se, mistä olen puhunut ja minkä vuoksi olen itkenyt, on totuus. Totuus on myös, mitä tänään mietin. Hänenkö takia itkin?

 Pieni loppukevennys vielä! Tarkemmin saldo tinderin ihmeellisestä maailmasta:

Eron jälkeen 90 tinderparia. Muutamia olen myös poistellut, hups. 
Ei huono! Olen selkeästi (ainakin valokuvissa) kaunis, rietas ja onnellinen. 

Olen jutellut 12 miehen kanssa.
Tinder on kyllä hassu kapistus, kun niin monen kanssa ei edes tule juteltua. ONKO TINDER-PARIUS TURHAA?!?

Joista minä olen aloittanut keskustelun kolmen miehen kanssa.
Olen aloittanut muutaman muunkin kanssa, mutta jos he eivät ole vastanneet olen kimpaantunut ja deletoinut heidät elämästäni. Eli tinderistä. Olen kuitenkin tällä kertaa aloittanut keskustelun helpommin, jos miehen ulkonakö sytyttää. Aika moni ulkomaalainen (australia, irkku, usa, saksa) on tullut juttelemaan, mutta en jaksa höpistä englanniksi. Tylsää.

Kaksi keskustelua, jotka eivät ole kuolleet pystyyn.
Toinen on keskustelu, joka voisi kuolla. Maailman tylsin mies. Huh huh. Toinen on keskustelu, jonka olen aloittanut ja jota yritän elvyttää koko ajan. Mies ei ole kysynyt minulta mitään, joten en usko häntä paljon kiinnostavan. Kuitenkin, hänellä on NIIN suloiset silmät että yritän maanitella häntä vielä vähän aikaa. Ah.

Liian monta känni-, kala-, auto-, löysä-maha-muka-urheilija-, sänky- ja huonolaatuista kuvaa. 
Suurin osa miehistä ei vain osaa ottaa valokuvaa itsestään. Kyllä näkee että sinkkuja ovat, tyttöystävä kyllä napsaisi näpsäkästi kivan pikku kuvasen.

Eipä muuta, ihanaa viikkoa! Olette parhaita ja kauniita ja yliseksijumalia. Ugh. 

HUOM! Oikealle on ilmestynyt kysely. Vastatkaa koska kyylää kiinnostaa. Ihanaa. 

torstai 15. tammikuuta 2015

Ei saisi kyynistyä


Tottahan se on. Mutta miksi aina, siis AINA itse sekaantuu siihen lantakasaan? 

Paasasin eräälle hyvälle ystävälleni maailman pahuudesta ja miehistä ja joulukiloista ja kaikesta mahdollisesta. Eniten kyllä Miehestä. Kaiken tämän jälkeen hän lopuksi totesi:

Rakas, ethän kyynisty taas? Maailma on ihania miehiä täynnä. 

Hmp. Päätin uskoa tähän, mutta aika pian sen jälkeen näin Miehen syömässä erään muijan kanssa - varmaan ihan kaverina vain, mutta paskalta tuntui joka tapauksessa. Sitten kuulin kahden ikuisuuspariskunnan erosta (mies kummassakin ääshoul) ja tinderissä on tullut vastaan muutaman täydellinen pyllyreikä. Jep. Kyynistyin uudelleen.

Olin ennen Miestä aika kyyninen, mutta hän sai muutaman viikon maanittelun jälkeen minut mukaan ja luottamaan. Ääshoul. Palaan siis takaisiin omaan pyhään kyynisyyden temppeliini ajattelemaan kaksimielisiä asioita ja harrastamaan omia huippukivoja juttuja. 

Vaikka maailma on tuskaisia rakkauslauluja, leffoja, kirjoja ja sinkkulaivoja täynnä, ei sitä ikinä usko sen sattuvan omalle kohdalle. Kun se sattuu, niin sehän sattuu aivan helvetisti

Täytyy ilokseni kertoa, että Miehestä toipuminen on sujunut erinomaisesti. Ystävät kehuvat kuinka hienosti ja kypsästi olen tämän ottanut. Viiniäkään en ole ottanut. 
 Lisäksi tunnen enää silloin tällöin pieniä miesvihakohtauksia ja niitäkin vähemmän itkumasennuksia. Vaihdettiin Miehen kanssa eilen muutama sana, aivan kuin puolituttavat konsanaan. Niin sen kai on mentävä. Täytyy kyllä sanoa, että hän on se joka välttelee jopa moikkaamista. Ääshoul. Onneksi aika parantaa ja sitä elämässä riittää.

Niin kuin herra Sibelius sanoi: En minä pelkää kuolemaa. Pelkään, että en ollut olemassa. 

Sinä olet olemassa myös ilman huonompaa puoliskoasi. Tarvitseeko sinun edes tyytyä olemaan puolikas? Kyllä pizzankin mielummin syö yksin kokonaan tai loput myöhemmin kotona. Nih.

P.s. Liian moni kaveri linkitti minulle voice.fi:n jutun 13 syytä miksi viini on parempi kuin poikaystävä. Taidan puhua liikaa viinistä. Tai juoda sitä. Ups. Kirjoituksessa kuitenkin piili totuuden siemen.