Oli muuten ensimmäinen kerta, kun kutsuin miehen luokseni rehellisesti vain seksi mielessä.
Tietenkään en suoraan kysynyt "tuutko tänne panee hani?" vaan käytin keinoja, joista olen puhunut tekstissä Kuinka huijata mies tekemään aloite?
Ja se toimi. Mies tuli luokseni ja teimme sen. Kolmesti. Krauh.
Olen melkein 100% varma, että mies ei halua muuta kuin seksiä. Itse olen 95% varma, että haluan vain seksiä. Se pieni ja pirullinen 5% on kuiskinut korvaani vaatien enemmän. Ei ei ja ei. Tiedän, että mies ei sovi minulle parisuhdemielessä, hän on huipputyyppi juuri ystävänä. Asia täytyy vain hyväksyä.
Asumme eri kaupungeissa kesän, mutta tulemme luultavasti näkemään aika paljon. Tämä voisi olla elämäni ensimmäinen fuck buddy. Komea, luotettava mies ja hiton hyvää seksiä. Houkutus on suuri.
Annan tämän omasta puolestani jatkua, mutta lopetan sen heti jos asiat vaikeutuu. Jos pienikin mustasukkaisuus, ärsytys tai muu sellainen nostaa päätään - adios.
Tämä ei ollut mitenkään suunniteltu juttu. Olemme miehen kanssa enemmän tuttavia, kuin kavereita. Tapasimme sattumalta baarissa, juttu luisti todella hyvin ja päädyimme hänen luokseen. Ensin vain juttelimme monta tuntia ja sitten asiat menivät todella kiihkeiksi. Siis todella. Kuiva kausi päättyi vappuriehaan.
Olen aina katsellut, että mies on hyvännäköinen ja todella mukava. En silti ajatellut asioiden menevän ikinä tähän. Meillä on paljon yhteisiä kavereita ja siksi sovimme, että tämä jääköön vain meidän väliSEKSI. Toivotaan että näin käy.
Seksi on kyllä kuin pyörällä ajaminen. Oli miten pitkä tauko takana, on helppo päästä takaisin satulaan.
Ainut asia, johon pitää ehkä vähän enemmän nähdä vaivaa on naisen lämmittely. Tosin naisen lämmittely on aina tärkeää (JA MIEHET TEHKÄÄ SE ILMAN PYYTÄMISTÄ), mutta ainakin minun täytyy todella rentotua, jotta yhdyntä (ihanan virallinen sana) onnistuu ilman kipua. Varsinkin jos miehellä on vähän isompi. Jos seksiä taas saa säännöllisesti, keho tuntuu tottuvan siihen.
Mutta täytyy sanoa, että teki hyvää. En varsinaisesti tykkää säätää tuttavien kanssa, mutta tällä hetkellä kaikki tuntui vain oikealta. Lisäksi tuntui helpommalta neuvoa miestä hieman, jotta tuntuisi vielä paremmalta. En oikein ikinä tuntemattomien kanssa kehtaa miehelle mitään sanoa. Tiedän, että pitäisi vain avata suu ja sanoa, mutta se nyt tuntuu niin vaikealta kun toista ei tunne. Olen kyllä sitäkin yrittänyt opetella (tosin yhden yön juttuja on enää aika harvoin).
Hyvä biisi! Ihanaa lauantaita!
Edellisessä tekstissä puhuin asioiden kiertelemisestä. Asia herätti ihanasti keskustelua ja asia herätti myös minut. MIKSI HITOSSA ASIAT OIKEASTI TEHDÄÄN NIIN VAIKEIKSI? Sekä minun että miesten puolesta. Päätin, että tänä kesänä (jos semmoinen asia kuin deittailu tapahtuu) aion kaikki asiat puhua suoraan. Eli jos ei kiinnosta, sanon sen suoraan mutta kohteliaasti.
Minulle on kiukuteltu jo kahtena päivänä! Enkä ole edes ole tehnyt mitään.
Tosin siinä se ongelma taittaa olla.
Ensimmäinen kiukkuilija on eräs tinder-treffimies. Mies ei oikein kolahtanut ja ilmoitin hänelle todella ystävällisesti, että ehkä vain kaverisuhteella jatketaan. Osa miehistä ei ole vieläkään ymmärtänyt, että "jos pysytään vain kavereina" tarkoittaa, ettei tarvitse enää olla yhteydessä. On tietty poikkeuksia, mutta silloin aloitteen pitää tulla siltä, joka jätti suhteen kaveritasolle. Olen itse oppinut sen jo aikoja sitten. Jos mies laitaa pysyttäiskö vain ystävinä-viestin, hän saa olla muutaman kerran aloitteen tekijä. Vasta silloin voi uskoa toisen tahtoon vilpittömästi.
Tämä tinder-mies otti ensinnäkin aika vakavasti tämän jos pysytään vain kavereina-ehdotuksen. Kun hän muutaman päivän toipui tragediasta, hän aloitti leikkimielisen uhkailun.
Voidaan pysyä kavereina, jos se ei jää yksipuoliseksi.
No voi hellantuuteli. Vastasin vaan niih enkä sen jälkeen ole yhteyttä ottanut. Mies on. Muutaman kerran jaksoin vastailla mitä elämään kuuluu-juttuihin, mutta sitten annoin keskustelun kuolla pois. Reaktio:
Miten menee?
Mikset vastaa?
:(( ???
:(
Oisit voinu suoraan sanoo, jos ei kiinnosta pitää yhteyttä.
En voisi ikinä ottaa miestä, joka ei tajua yksinkertaisia asioita. Jos naiselta tulee ekojen treffien jälkeen viesti: "Oli kyllä ihan kiva jutella, mut ehkä kuitenkin kaveripohjalla vois jatkaa" se tarkoittaa, ettei kiinnosta.Jos mieheltä tulee vastaava minulle, ymmärrän kyllä vihjeen.
Teen tuossa small talkina ehdotuksen kaverijutusta, koska olisi töykeää vain töksäyttää joo oli kiva nähä, mutta et kyllä kiinnosta yhtään seksuaalisesti tai muutenkaan. Adios. Jos sen jälkeen keskustelu vain ei lähde luistamaan, on ehkä aika luovuttaa. Eihän tämä kuitenkaan mikään elämää suurempi menetys ole.. tapasimme vain kerran. Siinä tuskin ehtii syttymään mitään rajoja rikkovaa yhteyttä.
On aina inhottavaa olla "jätetty" tai se, jolle sanotaan ettei kiinnosta. Minä tiedän, muutama päivä sitten sain samanlaisen viestin. Mutta säälittävää on olla päästämättä irti sellaisesta, mitä ei vielä edes ole. Pää pystyyn ja kävellään ylväästi tilanteesta pois.
Toinen kiukku-ukko on tinderissä. Hän taisi suuttua, kun en vastannut tinder-viesteihin. Tätä en oikeasti ole tehnyt tahallani, en vain käy tinderissä kuin ehkä kaksi kertaa viikossa! Enkä silloinkaan muista aina lukea punaisia palleroita. Huoh. Mutta ehkä mies joka hyppii somessa tuolla tavoin silmille, ei ole minulle se oikea.
Haluan vielä jakaa yhden pointin, joka ehkä auttaa ymmärtämään miksi sanon "pysytään kavereina", enkä "ei kiinosta".
Tässä on eräs tositarina:
Ensimmäiset treffit. Katseet kohtaa... eikä mitään. Myöhemmin illalla nainen saa viestin mieheltä:
M: Oli ihan tosi kivaa, haluisitko nähdä uudestaan?"
N: Oli kyllä kivaa, mutta en oikeastaan. Musta meidän välillä ei vain oikein ollut mitään.
M: Ööö.. no mikset voi antaa mahdollisuutta?
N: Oon tosi pahoillani, mutta musta ei nyt vaan tunnu siltä. Hyviä jatkoja.
M: Mikset haluu nähä mua uudestaan?
Hei haloo?
Luuletko olevas jotenki parempi kun mä?
HALOO?
*kännissä* vithu pashka ämmä vithu ei ees kiinnosta tomhoset lihavartrd lehgmöt HYVVÖSTI!!!"!!!!
Ja tämä ei ole ainut tapaus. Siksi pehmeä lasku kaverisuhteella. Ehkä se on väärin, mutta se saattaa säästää "jättävän" osapuolen mielipahalta.
No niin. Kaksien treffien jälkeen komea mies päätti, ettei meidän jutusta tule mitään ja päätti orastavan suhteemme.
Mietin tässä, että minusta meillä ei ollut edes orastavaa suhdetta. Tapasimme kaksi (2) kertaa. KAKSI. Noina kertoina sain miehestä ja suhteestamme (?) selville nämä asiat:
Helvetin komea.
Pitkä.
Hyvä pylly.
Kivat silmät.
Ihan fiksuja puheenaiheita.
Opiskelupaikka.
Syntymäpaikka.
Sisarusten määrä.
Ei muuta. Mies kysyi "dumbbaus"viestissään, mitä mieltä minä olisin meistä ollut. No en yhtikäs mitään, koska kahden tapaamiskerran jälkeen toista ei vielä tunneta oikeastaan yhtään. Mies sanoi, että minun kanssani on todella mukava jutella ja hän haluaisi nähdä vielä kaveripohjalta, mutta hän ei vain tuntenut kipinää. Tästä ei siis voi koskaan tulla vakavampaa.
Me kävimme kaksilla treffeillä. Ja sitten puhutaan, että naiset ylianalysoivat.
Oikeasti on ihan ok, että mies sanoi asiat suoraan. Minua vain pikkuisen ärsyttää, että en itse ehtinyt saada meistä mitään selkoa. En yksinkertaisesti ehtinyt. Olisin vielä muutaman kerran halunnut nähdä ja oikeasti tutustua toiseen. Ja ehkä vähän seksiä, jos asiat olisivat rullanneet kivasti.
Jos kaksien treffien jälkeen tulee olo, ettei halua enää nähdä, turha siitä on mitään ihme analyysiä tehdä. Silloin on ihan ok antaa asioiden jotenkin hiipua pois. Tietysti poikkeuksena on, jos deittikumppani on äärimmäisen aktiivinen ja ärsyttävä. Silloin kannattaa vain sanoa suoraan.
Äh, en tiedä mitä tässä nyt mussutan. Oikeasti ei haittaa, vaikka kolmansia treffejä ei tullut. Enhän ehtinyt menettää mitään. Kuitenkaan ikinä ei ole kiva olla se, jolle sanotaan ei.
Ajattelin ehkä mennä takaisin tinderiin, oli kuitenkin todella kiva käydä treffeillä fiksun ihmisen kanssa. Ne eivät tosin olleet tinder-treffit, mutta toivo elää!
Hei kaikki kultsipuppelimussukat. En ole kirjoittanut pieneen hetkeen. Tämä johtuu siitä, ettei elämässäni ole oikeastaan tapahtunut mitään merkittävää. Hirveä kevätstressi ja kiire. Pistin kyllä äsken poskeeni luomumunan vähän löysänä. Se on kyllä parasta. Nam. Josta tulikin mieleeni vitsi, jonka kuulin radiosta:
Muna ja kana makoilivat seksin jälkeen sängyllä, muna poltteli tupakkaa tyytyväisenä ja kana mökötti. Tästä voimme päätellä, kumpi tuli ensin.
On minulla kuitenkin muutama kerrottava asia.
Olen saavuttanut seesteisen tason seksittömän elämän hyväksymisessä. Olen kuin itse pyhä neitsyt-kuningatar. Ei ole enää tehnyt mieli soittaa vanhoille panoille ja jos olen lähtenyt ulos juhlimaan, en ole vaivautunut sheivaamaan karvoja. Olen huomannut, että paljon mielummin elän seksittömyydessä ja totun siihen, kuin harrastan ihan-ok-hei-irtosuhteita keho valmiustilassa. Olen erittäin seesteinen. Ah.
MUTTA kävin sen viimeisimmän deitin kanssa jo toisilla (seksittömillä) treffeillä! On se kyllä komia mies, huh huh. Ja mukava ja kiva ja kaikkea. Nyt pitää tehdä aloite ja toivoa, että mies haluaisi myös tutustua minuun. Grauh. Koska typerä seesteisyys.
Hmm mitäs muuta. Tämä paljon puhuttu Mies on kuulemma onnellisesti parisuhteessa, en ole moneen kuukauteen kyllä mitään hänestä kuullut. Välillä kävelee vastaan ja sitten coolisti moikataan. Mutta hyvä jos hänellä menee kivasti.
Oikeasti. Vitsi vitsinä. Hähähä. Hyvä että ovat onnellisesti yhdessä.
Vähän ärsyttää eräs miespuolinen kaveri. Hän yritti viime syksynä iskeä minua pienessä huppelissa ja asia tuntuu vaivaavan häntä edelleen. Ilmassa on välttelyä ja jäinen tunnelma. Pitää ehkä yrittää rikkoa jää, vaikka tässä ei pitäisi olla mitään rikottavaa! Perkuleen dramaqueen-miehet.
Mutta ei mitään ihmeempiä siis! Tinderissä en ole enää käynyt. Ei kiinnosta, ei jaksa.
Yritän tässä aktivoitua kirjoittamaan vähän reippaamin! Jos ei kuitenkaan mitään tapahdu, hyvää vapun odotusta!
Huomenna olisi taas uudet sokkotreffit. Tiedän kyllä miehen nimen, fiksuustason ja ammatin, mutta muuten olen pitänyt hänet pimennossa. Eräs kaveri vaatimalla vaati että kahville pitää mennä.
Mikäs siinä. On kuulemma fiksu ja komea mies - niitä tuntuu olevan nykyään harvassa.
Tiesittekö muuten että päiväkahvit tarkoittavat (lehti-)ilmoituksissa prostituutiota?
Suomisanakirja.fi:ssä sitä on kuvailtu näin: "Keittää päiväkahvit. Erik. prostituutioon viittaavissa kiertoilmauksissa, varsinkin sanomalehti-ilmoittelussa. esim. Nainen tarjoaa päiväkahvit varakkaalle herralle."
Jos googleen laittaa hakusanaksi päiväkahvit, ilmestyy eteesi: Päiväkahvit rakastellen
No, menemme kuitenkin miehen kanssa päiväkahveille joka ei tule sisältämään seksuaalista aktia. Harmi sinänsä. Olen siitä niin 100% varma, etten jaksanut edes sheivata. Jos olisimme menneet syömään illalla ravintolaan, olisin kuulkaas sheivannut ja rasvannut ja lakannut varpaankynnet ja kaikkea. On kuitenkin ihan hyvä, ettei hypätä sänkyyn ensimmäisillä treffeillä ja vaikuteta kiimaisilta aavikkoruusuilta (typerä kuiva kausi).
Mies muuten kysyi minua ulos ja päätti paikan! Pikkuhousut meni märäksi. Ensimmäinen mies puoleen vuoteen, joka osaa tehdä edes yhden pienen päätöksen. Hallelujah.
Rakastan silti miehiä ja arvostan teitä ja kaikkea. Nyt on vain meneillään sinkkuuden hyväksymiskausi. Koittakaa kestää. #iwillalwaysloveyou #truelove
Koska minulla ei ole instagramia, minun pitää kompensoida tuo ######## jossain muualla.
Ei, ei sen ensimmäisen ujopiimän kanssa (joka poisti minut tinderistä treffien jälkeen tai vaihtoehtoisesti koko tinderin, koska menetti uskonsa naisiin), vaan erään uuden miekkosen kanssa.
Tein yhden perusvirheen ennen tapaamistamme, nimittäin kyyläsin miehen facebookin. Sieltä löytyi outoja tykkäyksiä, noloa fanituksia ja huonosti otettuja kuvia. En pystynyt menemään tapaamiseen enää ajattelematta kaikkia asioita, en pystynyt aloittamaan puhtaalta pöydältä. En kuitenkaan googlettanut miehen nimeä ja se on jo saavutus!
Tapasimme kuitenkin kahvilassa ja mies oli jopa muutaman minuutin etuajassa (iso plussa). Hänellä oli vähän huono ryhti (ääh) ja hän ei meinannut ensin tunnistaa minua (olenkin vielä kauniimpi luonnossa.. khehe). Profiilikuvassaan hän näytti pidemmältä ja paljon enemmän salilla käyneeltä. Ehkä se oli vanha kuva, koska ainakin haba ei niin iso enää ollut.
Päätin kuitenkin olla avoimin mielin liikenteessä ja niin huikkasin hänelle tervehdyksen. Kättelimme, esittäydyimme ja menimme sisälle kahvilaan. Olin jonossa ensimmäisenä ja tilasin ihanan, suklaisen ja kermavaahtoisen kahvikupposen. Maksoin sen itse.
Periaatteessa nykynaisena maksan omat kahvikuppini ihan ylpeästi. Kuitenkin, jos mies pyytää minut ulos, on kohteliasta tarjota kahvi. Nämä ovat kuitenkin jo toiset tinder-treffit, joilla mies ei tarjoa. Eikä summa ole ollut viittä euroa suurempi. Luulisi, että työssä käyvillä ihmisillä on sellainen summa heittää.
Jos mies on kysynyt minut ulos ihan livenä tai facebookissa/tekstarilla/soittamalla, aina hän on tarjonnut. Mietin tähän syytä.
Ja keksin sen.
Vanhoina hyvinä aikoina (eli kun tinderiä ei oltu vielä keksitty) mies joutui näkemään paljon enemmän vaivaa, jotta saisin pyydettyä naisen ulos. Ensin mies havaitsee kohteen joka kiinnostaa häntä. Ehkä hän on ujo, eikä kehtaa vielä kysyä naista treffeille. Hänen täytyy kerätä rohkeutta kysyä asiaa livenä tai selvittää naisen facebook tai puhelinnumero. Miehen täytyy ns. nähdä vaivaa. Kun kaiken työn, tuskan ja hylkäämisen pelon jälkeen nainen suostuu lähtemään kahville, totta kai mies tarjoaa sen. Hän haluaa varmistaa, että nainen ei heti livahda hänen otteestaan. Onhan hän tehnyt treffien onnistumisen eteen paljon.
Sitten ne tinder-miehet. Ensin mies selaa 100 kuvaa minuutissa ja painaa "tykkää" kaikille vähänkin hyvännäköisille naisille. Keskustelu menee suunnilleen näin (mies aloittaa):
Moi
No moikka
Mitäs kuuluu?
Ihan hyvää, mitäs sulle?
Ihan jees.
(Sitten puhutaan vähän koulusta/töistä, mistä päin on kotoisin ja harrastuksista.)
Tota, kiinnostaisko sua käydä joskus vaikka kahvilla?
Voishan sitä.
Okei, no mennäänkö vaikka paikkaan X?
Joo käy hyvin!
Nähdään siellä!
Sitten mennään kahville, eikä tarjota kahvia. Tilanne ei siis paljon eroa kavereiden tapaamisesta. Tilanne ei ole mitenkään erikoinen. Nainen ei tunnu olevan mitenkään erikoinen.
Tietysti tällä ei pitäisi nykyaikana olla mitään väliä. Sen verran vanhanaikaisuutta minussa silti on, että jos mies tahtoo viedä naisen ulos, hänen pitäisi päättää paikka ja maksaa se perkuleen juoma.
Joka tapauksessa mies paljastui minun makuuni hieman liian nörttimieheksi. Lisäksi hänestä oikein hehkui halu sitoutua ja hän tuli vähän liian lähelle. Ahdisti ihan pikkuisen. En siis taida tavata häntä enää. Kokemus oli kuitenkin mukava ja hänen kanssaan oli hauska jutella.
HUOM! TÄNÄÄN ON VIIMEINEN HETKI OSALLISTUA KILPAILUUN!! JOTEN OSALLISTU, ÄLÄ LAISKISTU!