Istuin äsken sängylläni ja katselin valtakuntaani, tuota pientä 25 neliön yksiötä.
Tiskipöydällä on viikon tiskit.
Lattialla on tyhjä pizzalaatikko.
Lattialla on koulun paperit hujan hajan.
Joka paikassa on räkänenäliinoja (olen kipeä taas).
Sänky on petaamatta ja siinä on kasa vaatteita jotka minun piti lajitella kaappiin. Kun menen nukkumaan, tulen heittämään ne takaisin lattialle.
En ole myöskään imuroinut 2-3 viikkoon (en edes tiedä enää) joten minulla on villakoiria.
Ja kaiken huipuksi: Kun sain kerättyä raivoa ja päätin kirjoittaa tästä paskakasasta blogiin, istuin koneen ääreen penkille suoraan jonkun ruoan jämän päälle (koska olen pitänyt penkkiä ruokapöytänä kun katsoin tyhmiä Talent-videoita). Eipä enää lisättävää.
Vietän täydellistä nunnaluostari-elämää. En deittaile ketää, harva kavereistani käy kylässä (enkä edes kutsu heitä ettei tarvitse siivota), olen vain koulussa tai töissä ja kun tulen kotiin, katson ehkä vähän aikaa telkkaria ja menen nukkumaan.
How cool is that?
Eipä kummoista. Minua inhottaa sotku. Kestän vielä sen että tavarat ovat hujan hajan mutta kun asunto alkaa olla likainen.. yäääh. Väsymys + flunssa + stressi + yleinen kevät-liikaa-tekemistä-masennus ei vain ole se kaikkein paras yhdistelmä. Noh, pakko siivota jossain vaiheessa. Kunhan jaksan. Sitten joskus.
En malta odottaa, että kesäkuu alkaa ja voin marssia alkoon ostamaan pullon punkkua, juoda sen puistossa, harrastaa seksiä jonkun ihanan miehen kanssa jonka nimeä en tiedä/muista ja olla sitten krapulamorkkiksessa viikon. Ah.
Täytyy muuten laatia lista asioista, jotka pitää tehdä kesällä. Ja blogi täyttää kohta vuoden! Miettikääs sitä. Luoja aika menee nopeasti.
Miehistä sen verran: Se kundi, joka olisi halunnut puhua asiat halki (mutta teki oharit) yritti muutaman kerran lähestyä minua tekstarilla. Hänen aloituslauseensa olivat luokkaa: "Sun facebook-kuva on tosi kaunis" johon vastasin "Kiitos :)" ja näin keskustelu kuoli. Toivottavasti kundi tajuaa että ASIOITA EI TARVITSE PUHUA HALKI JOS EI PIDETÄ YHTEYTTÄ. Argh. Mies oikein kerjää verta nenästään ja sellaistä säälikeskustelua jossa pohditaan elämää suurempia asioita. Argh.
Kuitenkin, haluan jakaa kanssanne muutaman Talent-videon, jotta elämäni suuri sisältö paljastuisi teille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti