tiistai 25. kesäkuuta 2013

Ei ole naista karvoihin katsominen

Kesä.

Paljas pinta.

Onko karvattomuus pakollista? 
Kesä aiheuttaa ainakin itselläni sen, että sheivaan jalat ja bikinialueen melkein joka toinen päivä. Riippuen tietysti rantakeleistä ja juhlien ajankohdista. Oma sinkkutalveni aiheuttaa yleensä sen, etten jaksa niin usein karvoja ajella - kukaan ei sileitä sääriäni ole kuitenkaan silittämässä. Tosin koko viime talven kävin ahkerasti jumpassa, joten jaksoin jalat ajella mukavan usein. 

Jutellessani mieskavereideni kanssa huomasin paljon mielipide-eroja bikinin rajauksesta. Toiset olivat sitä mieltä että kaikki pois vaan, mutta toiset pitivät myös ohuesta raidasta. Kukaan ei tunnustanut pitävänsä luonnollisesta... en usko että se olisi minustakaan kauhean seksikästä. 

Jalkakarvat pitää siis sheivata, se on selvä. Bikininraja pitää olla siisti, niin se jo kelpaa useimmille miehille. Kainalot - niistä ei tarvitse varmaan edes puhua. 
Mutta entäs sitten käsikarvat? Itselläni on suhteellisen tummat käsikarvat joten ajelen ne kerran kuukaudessa, jos siltä tuntuu. Ei niistä kyllä mitään haittaakaan ole, sheivauksen ajankohta taitaa riippua omasta mielentilasta. Kulmakarvat näyttävät siistittynä tietysti aina kauniimmilta.
Jotkut miehet sanovat etteivät halua naisella olevan mitään muuta karvoja kuin hiukset ja ne pitää olla mahdollisimman tuuheat ja paksut. Kuitenkin karvat ovat yksi osa ihmistä, niiden tarkoitus on myös suojella ihoa. 

Miksi karvattomuudesta on tullut niin tärkeä asia?

Onhan se tietysti seksikkäämpää jos ei tunne oloaan apinaksi. Kuitenkin minusta muut ihokarvat (lukuunottamatta siis yllä mainittuja) saa jäädä ellei ne ole huomiota herättävän tummia, pitkiä tms. Pääasia on, että tunnet olosi mukavaksi ja seksikkääksi. 

Entäs sitten parisuhteessa elävät? Eräs kaverini sanoi ettei jaksa välittää karvoista enää niin usein kuin sinkkuna. Ei poikaystävä kuulemma välitä. Hmm, onkohan asia ihan niinkään? Ehkä asiasta ei jaksa enää huomauttaa, mutta aina toivoisi toisin. 

Mutta entäs sitten keinot?

1. Sheivaus - kivuton, mutta sänki tulee jo muutamassa päivässä ja on piikikästä. Saattaa tulla punaisia näppyjä.

2. Vahaus - AUTS! Kerran tein, enkä tee enää toiste.

3. Epilaattori - Äiti osti minulle sellaisen synttärilahjaksi ja käskin palauttaa sen saman tien kauppaan. Au, au ja au.

4. Sokerointi - Haluaisin kokeilla, mutta liian kallista ainakin vielä.

5. Sellaiset karvanpoistogeelit - Oma ihoni ärtyi aika pahasti ja haju ei ole miellyttävä. Lisäksi tuntui että omat karvani vain nauroivat geelille. Hmp.

6. Karvanajokone - Vielä lyhyempi sileys kuin sheivauksessa, mutta ihanan kivuton.

Muita en ole sitten kokeillutkaan. Sokerointi kyllä houkuttelee, vaikka ihmiset sanoo sen sattuvan. Sokerointi kuulostaa vain paljon lempeämmältä kuin vahaus. Eikö?

Sokerointi lallallaa ah ja oih tralalaa

Vahaus. TÖKS.

No, ehkä joskus minulla on rahaa sokerointiin ja itseni seksikkyyden saamisen multihuipentumaan. Sitä ennen tyydyn halpoihin sheivereihin. 

Mutta karvat pois ja rannalle!


Olen ehkä pikkaisen kateellinen siitä, että miehen ei tarvitse jalkakarvoja sheivata.

2 kommenttia:

  1. Itelläkin on nää joka vuotiset karvanpoistodilemmat sortsikauden lähestyessä. Tähän mennessä oon päätynyt kylmävahaliuskoihin, ja sheivaukseen kaikkein kivuliainpien kohtien kanssa. Omat käsikarvat on myös tuuheat mutta valkoiset, ja niitä vahaan ehkä kerran kahdessa kuukaudessa. Muiden mielipiteistä en nykyään jaksa välittää (paitsi avokin ja se ei oo ainakaa vielä sanonu mitään suuntaan eikä toiseen :D), joten fiiliksen mukaan mennään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääkin kokeilla vahaa käsikarvoihin! Jalat olivat ainakin viime kerralla niin kivuliaat, etten ehkä vielä uskalla uudelleen yrittää :D

      Poista