torstai 17. syyskuuta 2015

Kun sutina sutii

Pitääkö oikeasti nykyaikana perusolettamuksen olla, että toinen ihminen (tuo mahdollinen lapsiesi isi, lastenlastesi ukki ja uskollinen aviomiehesi) on kusipää ennen kuin toisin todistetaan?


Odottakaas kun kerään itseni. 

Oikeasti tässä ei nyt ole tapahtunut mitään maata järisyttävää. Kävin sen jäbän kanssa ulkona muutamia mukavia kertoja, jotka johtivat muutamaan mukavaan yökyläilyyn ja meillä kaikilla oli niin mu-ka-vaaaaaaa  

Itse olen todella herkkä ihminen ihmisten käyttäytymiselle ja yksi asia saa minut aina vähän tolaltani. Jos esimerkiksi ihminen muuttaa yht'äkkiä käyttäytymistään - vaikka se olisi aivan pieni muuttuminen, huomaan sen. Ja ahdistun. Jätkä laitteli alkuun paljon höpöttelyviestejä, kuvia ja ties mitä. Yht'äkkiä ei enää melkein mitään. Jos viestiä tulee, keskustelu jää melkein minun vastaamiseeni ja jos minä laitan viestin, keskustelu kuolee "hyvin menee" vastauksilla. WTF? Ehkä se oli vain keino päästä reisimajoitukseen. 

No, kriisi ei ole tämän näköinen. Olen pidennetyllä viikonloppulomalla muilla mailla, joten emme edes voi nähdä tällä viikolla. Katsotaan ensi viikolla, tahtoisiko jäbä nähdä. Vit*tti kyllä muutama päivä, mutta sitten muistin taas deittailun kultaisen ohjenuoran:

Älä odota mitään, et pety.
Älä usko mitään, ellei toisin todisteta.
Nauti, pane, pidä hauskaa, mutta älä kiinny ennen kuin mies on todistanut sen sinulle. Useasti.

Voi olla, että syksykin painaa päälle. Väsyttää ihan tolkuttomasti. Siksi piti lähteä muille maille, en ajattele mitään koulujuttuja neljään päivään, katson vain modernia perhettä ja syön. Brie-juusto ja viinirypäleet. AH. Parempaa kuin seksi.


En vain jaksa enää näitä deittailun typeriä vaiheita. Mielummin ei mitään ja sitten joku kiva tyyppi saa tulla ja jäädä siihen viereen nukkumaan. Ilman mitään kriisejä. Ilman mitään ahdistumisia. 

Hän tulee ja tuo mukanaan brie-juuston. Hän jää ja antaa minun syödä brie-juuston. Kun juusto loppuu, hän hakee minulle uuden. Eikä valita kertaakaan siitä miten lihon. 

Hyvä tyyppi jäbä kuitenkin on, ehkä vain liian pleijeri. Katsellaan mitä ensi viikko tuo tullessaan, mutta madallan odotuksen nollan alapuolelle ja nautin itsestäni. 


lauantai 12. syyskuuta 2015

How you doin'?

Tinder pääsi yllättämään. Yleensä treffiseurani on ollut enemmän tai vähemmän

Blogia pitkään lukeneet huomaavat, että olen käyttänyt tätä kuvaa ennenkin. OMG.

MUTTA viime viikonloppuna minulle kävi näin


Oikeasti! Oli hyvät tinder-treffit komean miehen kanssa. Juteltiin baarissa pilkkuun asti, jonka jälkeen mentiin hänen luokseen. En mennyt treffeille seksin kiilto silmissäni, asiat vaan menivät mukavalla painolla siihen. Emme myöskään olleet juoneet kuin sivistyneet lasilliset viiniä.

Olemme sen jälkeen nähneet vielä muutaman kerran tällä viikolla, joista toisella kerralla hän jäi minun luokseni. Yöllä ei nukuttu. Olen seitsemännessä taivaassa (ja helevetin väsynyt - mutta ketä kiinnostaa?!). 

Vähän kyllä mietityttää, voisiko tästä tulla vakavampaa koska hypättiin heti sänkyyn kuin kiimaiset kanit. Estääkö se lopullisen syvän tutustumisen kun aina kääntyy helposti seksiin? Jää nähtäväksi. Muutenkin on melkein vuosi siitä, kun viimeksi löysin kivan (joka ei sittenkään ollut niin kiva) miehen, ehkä minulla on syksyisin enemmän haku päällä.

Laitellaan kyllä viestiä, mutta joku pieni piru puhelee korvan juureen ettei tästä mitään tule. En anna itseni vielä ihastua, mennään pieni askel kerrallaan. Mutta kivaahan tämä läheisyys on, vaikka ei saa öisin nukuttua ja kaikki tärkeät asiat jää tekemättä.

Lisäksi tässä kuussa on iskenyt taas miesaalto. Tinder-tyypin lisäksi eräs jätkä laittoi taas viestiä, olen käynyt hänen kanssaan muutamilla treffeillä. Juuri kun luulin, ettei häntä enää kiinnosta. Lisäksi toinenkin vanhempi juttu on aktivoitunut uudelleen. Huoh. 

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Anna sen soida

Syksy lähenee. 

Se on aina jännittävää aikaa.

Tarvitsen apuanne rakkaat blogin yliseksijumalat.

Havahduin, että olen kirjoittanut tätä blogia paljon kauemmin kuin olisin kuvitellut. Oikeastaan se on aika siistiä, mutta myös hieman surullista. Parisuhteessa en tätä blogia enää kirjoittaisi, siitä maistiaisen saimme viime syksynä. Huutelen täällä anonyymisti omia totuuksiani, mutta teitä en tunne. Haluaisin siis tehdä pienen projektien, joka on vain itseäni varten. 

Toivoisin, että kertoisitte minulle yhden kappaleen. Kappale voi olla henkilökohtaisesti tärkeä tai vain hyvä partybiisi. Ei ole väliä. Haluan vain tehdä itselleni soittolistan, joka kuvastaa blogia ja sen lukijakuntaa. Ollaanhan tässä jo monta vuotta hengailtu! Voi kommentoida anonyyminä - se on ihan ok. 

Tällä kappaleella ei oikeastaan ole mitään tekemistä tämän tekstin kanssa, huomasin vain sattumalta että Notre Damen kellonsoittajan "Hellfire - Nuo liekit" kuulostaa aika siistiltä saksaksi. Tosi pahis. 
Ihana elokuva. Aaaaah.