Kun pleijeri suukon sai

Olin vähän aikaa sitten ystävieni kanssa paikallisessa teiniyökerhossa, jossa kuuluimme reippaasti "vanhempaan" porukkaan. Suurin osa juhlioista oli v. 1996 syntyneitä ja huomasimme viettävämme enemmän aikaa portsarina toimineen kaverin kanssa ulko-ovella. Mutta se ei ole oleellista. 

Kun lopulta huomasimme paikalle saapuneen jopa meitä vanhempaa porukkaa, uskaltauduimme tanssilattialle. Meillä oli todella hauskaa ja jaksoin olla jopa pilkkuun asti!! Mutta sekään ei ole oleellista.

Oleellista on se, että minua tuli iskemään muuan herrasmies. Mies, joka tunnetaan hyvin pienessä kaupungissa. Mies, joka on yksi pahimmista pleijereistä ja karvaajista jonka tiedän. Hänellä on maine miehenä joka saa naiset sänkyyn helposti - liekö syynä nopea kieli joko puhumisen tai muiden asioiden. Hänet tunnetaan myöskin nirsona ja valikoivana miehenä, siksi minulla on hieman ristiriitaiset tunteet. 

Vuosi sitten olisin ollut ihan kikseissä ja syöksynyt hänen luokseen, mutta koska olen kasvanut ja aikuistunut (ja koska minulla oli menkat) en lämmennyt hänelle. Mies oli kyllä uskomattoman sinnikäs, mutta siinä illan aikana hän humaltui aika pahasti ja lopulta se meinasi mennä jo vonkaamiseksi. Onneksi hänellä oli ehkä sinnikkäin wingman mukana, jonka tiedän. Siis hänen onnekseen. 

Jos hän laittoi käden jalalleni, otin sen pois. Vastasin hänen kysymyksiinsä normaalisti ja juttelimme ihan mukavia. Lopulta menimme kaverini seuraksi ulos tupakalle ja mies sai kätensä kaiteeseen kiinni niin, että jäin loukkuun. Mies katsoi minua pitään ihmetellen ja kysyi, miksi en lämpene hänelle. Vastasin rehellisesti, etten halua randomeita yhden yön suhteita, jos en ole varma tyypistä. 

Mies kysyi, saako suudella minua. 

Minä vastasin: Poskelle

Mies katsoi minua pitkään ja sanoi: Se ei riitä. 

Sen jälkeen hän suuteli minua huulille kahdesti ja olisi jatkanut pidempään mutta käänsin nauraen pääni pois, taputin häntä poskelle ja sanoin: Jos haluat, soittele joskus. Sitten lähdin kavereideni luo ja mies jäi monttu auki baarin oven eteen. Miehen ilme oli niin hämmästynyt, hän ei voinut käsittää että nainen ei lähdekkään hänen mukaansa. Hah.

Eikä ole muuten soittanut. Eikä hän kyllä varmaan muista edes nimeäni. Mutta hän on mies jota ei voi kesyttää, enkä edes halua yrittää. 

Loppuilta meni leppoisasti, hengattiin yhä samassa porukassa ja heitettiin pientä flirttiä. Hitaat tanssin wingmanin kanssa. Hähä. Mutta täytyy sanoa että olen hieman otettu siitä, että tämä nirso pleijeri valitsi minut. Ihan pikkuisen otettu olen. OLEN SEKSIKÄS YLIJUMALATAR! Hehe.

Ai niin! Jossain vaiheessa mies kysyi minulta, miksi olen niin nirso ja valikoiva? Tähän maailma on mennyt. Jos et halua lähteä jonkun miehen luokse harrastamaan känniseksiä, olet automaattisesti nunna/lesbo/vanha piika/liian nirso/liian pihi.

Miehet, joskus syy voi olla myös teissä.

Sekaisin saunoissa

Mihin tämä kesä oikein juoksee? Ensin palellaan kesäkuu, hyvä ettei suksia tarvinnut kaivaa varastosta. Ihmiset valittivat kovaan ääneen siitä miten surkeaa tämä Suomen kesä on, mutta sitten  helle yllätti ja ruvettiinkin valittamaan siitä miten kuuma on. Suomalaisella ei ikinä ole mikään hyvin. Ärsyttävää.

Itse olen koko kesän  töissä 35-40h/vkossa asiakaspalvelutyössä ja jos yksikin ärsyttävä naikkonen tai miekkonen tulee valittamaan siitä, ettei tuossa helteessä pysty tekemään muuta kuin makaamaan riippukeinussa juoden jääteetä, saatan ehkä saada kohtauksen. 

Onneksi lomaani on enää kaksi viikkoa. Kestän sen kuin iloinen asiakaspalvelija.

Täytyy kyllä pyytää anteeksi, että olen ollut taas liian huono kirjoittelemaan. Kun en ole ollut töissä, olen ollut rannalla imemässä kehooni D-vitamiinia ja ihosyöpää. Olen palanut kerran, mutta sekin muuttui rusketukseksi - kiitos aloe vera!

Oli minulla jotain "oikeaa" asiaakin. Omaan kesääni kuuluu myös kavereiden kanssa hengailu (useimmiten mökillä) ja saunominen. Kuinka te käsitätte sekasaunomisen? 

Onko se ok, kauhistus, luonnollista, noloa vai ihanaa?

Otetaan esimerkiksi oma juhannukseni. Olimme kaveriporukalla mökillä juomassa, meitä oli muutama tyttö ja kahdeksan poikaa. Pojat menivät saunomaan ja päätimme tyttöjen kanssa mennä mukaan. Kaikki olivat vähän juoneet ja olimme kaikki alasti. Se tuntui ihan luonnolliselta, ei ollenkaan edes seksuaaliselta. 

Kuitenkin seuraavana päivänä kun selvin päin päätimme tyttöjen kanssa lämmittää saunan, pojat eivät uskaltaneet tulla enää samaan aikaan vaan odottivat kunnes olimme valmiita. Mistä moinen ujous?

Sauna ei omasta mielestäni ole seksuaalinen paikka. Olen harrastanut monien kaveriporukoiden kanssa sekasaunomista - niin selvin päin, että humalassa - eikä se ole koskaan ollut minulle ongelma. Kuitenkin kaveriporukassa on aina muutama ihminen joka pukee uimapuvun. Sekin on täysin ymmärrettävää. Jokainen kokee kehon omalla tavallaan, mielestäni on vain todella terveellistä uskaltautua saunaan niin kuin sinne on tarkoitettu - alasti. Jos ette ole vielä kokeilleet, kokeilkaa! Jonkun turvallisen kaveriporukan kanssa. Se on vapauttavaa, varsinkin jos juoksette alasti vielä uimaan! Antaa kaikkien tissien ja kikkeleiden heilua vapaasti!!

Jokainen keho on taideteos. 

Ja on ihana hikoilla ilman kiristävää ja hiostavaa uimapukua.

P.s. Joka paikasta tulee uskomattoman paljon Kaalimato.com:in mainoksia jotka ovat hyvin tarttuvia. Oletteko jo tekin hankkineet kesämirrille hoitajan, vaikka teillä ei ole kissaakaan?!? 
Surrursurrur. Höhöhö.

Hän on vain ystävä?!?

Olen nainen, joka viihtyy miesten seurassa ajattelematta seksiä 24/7. Miehet ovat mukavaa seuraa ja muutama parhaimmista ystävistäni ovat miehiä. Suurimmalle osalle ihmisistä tämä tuntuu olevat aivan absurdi ajatus, oma perheeni ja sukuni mukaan lukien.

Olen luvannut viedä erään ystäväni turistikierrokselle syntymäkaupunkiini. Mies ilmoitti, että olisi ensi viikolla tulossa jos se vain sopii. Innoissani kysyin vanhemmiltani, sopiiko että nukumme meillä? Voidaan nukkua samassa huoneessa, patja vaan lattialle. Ensimmäinen kysymys oli: 

Kuka hän on? Onko hän poikaystävä?

Ei ole, ihan kavereita vaan. Lupasin viedä turistikierrokselle kaupunkiin. Oltaisiin muutama yö. 

Jaa, no en nyt tiedä, jaa... *epämääräistä muminaa ja rivien välistä selvä ei*

Onko se ongelma, että hän on mies?

Ei se ole, tai no, ei. Emme vain halua tuntematonta ihmistä kotiimme.

Tämä on siis ihan ymmärrettävää. Tajuan ettei talo ole enää minun edes osittain. Rivien välistä pystyi kuitenkin selkeästi lukemaan, että mies oli suurin este. Huoh. Vastasin:

Ei se mitään, mennään Minnan luokse yöksi.

Onko hän Minnan poikaystävä?!?

Huoh. Oikeesti. Huoh.

Tämä toistuu myös kavereiden kesken. Jutellaan ystävän kanssa puhelimessa kun ovikello soi. Sanon että pitää lopetella kun Matti tulee kahville. Ystävän reaktio on pelkkää uu:ta ja aa:ta ja vink vink:iä. Ei sitä joka kerta jaksa selittää että hän on vain ystävä. VAIN YSTÄVÄ PRKL. 

Sitten on vielä ne ystävät, jotka tietävät sinun olevan vain ystävä miehen kanssa. He kuitenkin uskovat, että jos tarpeeksi monta kertaa vihjailee ja vinkkaa silmää, me rakastumme ja karkaamme Vegasiin naimisiin. Minulla on jopa yksi kaverisuhde mennyt pilalle tämän takia. Kumpaakin alkoi painostus ahdistaa ja siihen se kaatui. 

Onko se niin hirveää olla sinkku tässä maailmassa? Sinkku, jolla on kavereita? Pitäisikö sinkun olla yksin asunnollaan 24/7 ja leikkiä tinderillä? Minä vaan kysyn.

Hentoinen krapulan henkäys

En juo enää koskaan.

Olin eilen ystävien kanssa viettämässä lievästi kosteaa iltaa. Itse ajattelin mennä muutamalla siiderillä, mutta ihana ja rakas ystäväni saapui paikalle ja löi puolen litran viinapullon eteeni. Siitähän se ajatus sitten lähti. Valoitan teille iltani viitteellisillä kellonajoilla jotka olen saanut WhatsAppista sekä puhelutiedoista. 

10:00 Heräsin ihanaan, uuteen aamuun. Ystävät olivat jo lähteneet töihin, ulkona oli myrsky ja minulla viiteen asti aikaa tapettavana.

11:00 Kävin suihkussa.

12:00 Aloitin meikkaamisen.

12:10 Lopetin meikkaamisen.

12:15 Odottelua.

Odottelua.

15:43 Sain viestin siltä kundilta, jolla on ärsyttävä kirjoitustapa ja jonka kanssa meidän piti puhua "asiat selviksi". Jätkästä ei ole kuulunut mitään moneen kuukauteen, enkä ole asiaa edes noteerannut. Nyt kuitenkin hän laittoi viestiä. Viestittely kesti koko illan siihen asti, kunnes kännitaso ylittyi. Hän kyseli, minä vastasin. No oli tietty ihan kiva kuulla hänestä. Viestittelyn lopuksi hän kutsui minut kyläilemään (toiselle paikkakunnalle), joten en varmaan aio tarttua tilaisuuteen.

Odottelua.

16:00 Ruokaa naamariin ! (ainoana kertana koko päivänä. Virhe nro. 1)

17:00 Yksi kaveri saapui paikalle, ensimmäinen siideri korkattiin.

17:30 Toinen siideri korkattiin.

18:00 Lisää kavereita saapui viinapullon kanssa. 

18:01 Viina korkattiin (virhe nro. 2)

Viinaa.

Viinaa.

20:50 Viinapullo on tyhjä.

21:00 Terassille

22:00 Porukka jakautuu puoliksi, toiset lähtevät grillille syömään ja toiset erään jätkän kämpille juomaan viinaa. Voitte arvata kumpaan porukkaan minä kuuluin. (Virhe nro. 3)

Viinaa.

Viinaa.

23:00 Yökerhoon

23:15 Viinadrinkin osto (virhe nro. 4)

Humaltumista.

03:00 Humalaista kiehnäystä yhden ystävämiehen kanssa, josta olen oikeastaan kiinnostunut.

03:15 Mennään miehen asunnolle. Vain nukkumaan. (Oikea ratkaisu nro. 1)

03:28 Ystäviltä tulee viestejä mihin katosin.

03:40 On lähtenyt viimeinen viesti, luultavasti nukahdin (tai sammuin) näihin aikoihin. 

10:00 Herätys. Hieman huono olo. Miehen piti lähteä töihin, päätin kävellä kaverini asunnolle.

10:10 Walk of Shame.

10:30 Söin leivän.

11:00 Oksensin leivän ulos.

11:30 Join vettä.

11:31 Oksensin veden ulos.

12:00 Olin luvannut käydä tänään vanhempieni luona, joten jouduin raahautumaan junaan (onneksi oli vain tunnin matka). 

12:15 Oksensin ensimmäisen kerran junan vessaan.

Pahoja katseita mummoilta.

12:50 Oksensin toisen kerran junan vessaan.

Todella pahoja katseita mummoilta.

14:00 Kahden tunnin nokoset.

16:00 Elämä hymyilee jo vähän, olen saanut syötyä enkä ole oksentanut!

Siinä pieni selonteko asiasta, jota en aio enää toistaa vuosiin. Humala ei ole krapulan arvoista. Ei enää. Baari-illasta vielä sen verran, oli todella hauskaa! Luulin olleeni tiedän-kaiken-ja-hallitsen-itseni- humalassa, mutta kaverit ovat kertoneet että olin ollut kännissä kuin käki. Niin kuin muutama ystävänikin. 

Miehen kanssa ei tapahtunut siis mitään ihmeellistä, vähän pussailtiin ja puhuttiin kännihempeitä. Pitkästä aikaa oli muuten kiva pussailla miehen kanssa, joka on päätä pidempi sekä todella vahva. Yleensä deittini ovat samanpituisia ja vaikka olen ihan normaalipainoinen, ei silloin tunne itseään niin siroksi ja hennoksi tytöksi. Tämä mies taas nosti minut seinää vasten kun suutelimme. Aaaaaaah.

 Seksiä ei harrastettu, koska olemme ystäviä eikä yhden illan säätöjä. Katsotaan mihin asiat etenee, asumme kesän eri kaupungeissa. Syksyllä taas.. kuka tietää?

Kun heräilin päiväunilta, kännykkääni oli tullut viestejä. Mies kenen kanssa nukuin, oli laittanut hyvän kesän toivotukset. Juteltiin vähän aikaa, mutta ei kumpikaan taideta olla mitään tekstari-ihmisiä.

Lisäksi toinen ystäväni laitteli viestiä (paljon), mitä hän ei ole koskaan ennen tehnyt. Miespuolinen siis. Mutta luultavasti se oli vain kaverina. 

Tulipahan kesä korkattua. Ji-haa. Not.

Suku voi olla pahin

Kesäloma alkoi ja se pitää sisällään usein myös sukujuhlia. Oli ne sitten rippijuhlat, ylppärit, häät tai jopa hautajaiset, me sinkut joudumme aina yhden suuren kysymysen äärelle. Kysymys, joka pamahtelee eri sukulaisten suusta vuorotellen kuin paukkuserpenttiini. 

Astut sisään huoneeseen ja sukulaiset kääntävät katseen sinuun kuin nälkäinen hyttysparvi.

 *epämääräistä hyminää ja huulten maiskuttelua*

 Oletkos vielä sinkku?

Juuh

Eikös ole miestä vielä löytynyt?

Eih

Kyllä meidän Erkki Petterillä on jo tyttöystävä vaikka on sinua vuoden nuorempi. 

*omahyväistä hyminää*

Ehehe, kiva juttu hei.

Eikös sinun sisaruksetkin seurustele?

Heh, joo kyllä.

Kannattaa nyt varmaan lopettaa nirsoilu, kun et tuosta ainakaan nuorene. Hehe.

Silmä nykii.

Sitten jonkun tädin tytär tuo näytille Urho Kalevin, joka on joku saamarin fiksu-osaan-käyttää-tietokoneita-ja-minulla-on-siihen-tutkinto-ja-silmälasit-mies ja koko suku näyttää tältä:

Istut yksin nurkassa, juot seitsemättä kuohari-lasillista ja yrität pysyä piilossa. Kunnes joku bongaa sinut ja sama ruljanssi alkaa alusta. 

En jaksa paasata siitä miksi yhteiskunta tuntuu pyörivän pariutumisen ympärillä. Ehkä se on joku alkukantainen suvun jatkamisvietti. 

Haluan kuitenkin toivottaa muillekkin sinkuille onnea kesän juhliin. Tulette tarvitsemaan sitä.

 Sukujuhlat ovat kyllä vihoviimeinen paikka sinkulle: niihin on melkein aina pakko mennä, hyvännäköiset miehet ovat joko verisukua tai yhdessä jonkun sukulaisesi kanssa, huone on täynnä suvun jatkuvuudesta huolissaan olevia tätejä ja et kehtaa tuoda sinne deittailu-miehiä koska muuten sukulaiset näkevät miten vähän aikaa suhteesi kestää. 

Mutta rakkaat sinkut, juhlat eivät kestä ikuisesti. Sitten pääsette kotiin viinipullon ja jäätelön ääreen.

Hyvää kesän alkua! 

Ikisinkku vai ikuinen tyttöystävä?

Jokaisessa ystäväporukassa on vähintään yksi ihminen, joka ei vain pysy sinkkuna. Hän on aloittanut seurustelemisen ala-asteella, parisuhteet kestävät vähintään vuoden ja eron jälkeen sinkkuna olla max. kuukausi. Sitten taas ollaan parisuhteessa ja sanotaan ystäville: "Yritin ihan tosissani olla sinkku mut nyt kävi taas näin. Hihihihihihiihihiiiiiiiiii."

Tämä vielä menettelee. Ystävien puolesta ollaan aidosti onnellisia. Mutta siinä vaiheessa kun itse valitat miehen metsästämisen vaikeudesta ja ystävä sanoo: "Se tapahtuu kun vähiten sitä odotat. Niin kuin minulle kävi. Anna aikaa" oma olotila alkaa lähestyä tätä pistettä

Ymmärrän,ettei sitä voi ymmärtää jos on elänyt viimeksi sinkkuna kun hienoin asia oli pitää poikaa kädestä. 

Mutta olen tästä asiasta paasannut jo muutaman kerran, etten tällä kertaa aio paneutua siihen. Tarkastellaan asiaa toiselta kantilta.

Entä jos et ole ikinä viettänyt kunnon sinkkuelämää? Menetätkö jotain mikä kuuluisi kokea?

• Yhden illan suhteet: Seksi voi olla todella hyvää tai todella, siis todella kammottavaa. Parisuhteessa se on turvallista ja luottettavaa (yleensä), mutta minusta ihmisen olisi hyvä harrastaa seksiä useamman kuin yhden ihmisen kanssa ja juuri irtosuhteiden muodossa. Niistä oppii itse ja ei jämähdä vain yhden seksi-tyypin ansaan. Saat rauhassa kokeilla ihmisten kanssa erilaisia asioita, fantasioita yms. Ei sitä kuitenkaan tiedä mikä kolahtaa kunnolla, ennen kuin kokeilee. Myönnän kuitenkin, että parisuhteessa syntyvä luottamus ja rakkaus ovat myös ihania ja tärkeitä asioita. Siksi erottaisin irtosuhde-seksin ja parisuhde-seksin ihan omiksi seksuaalisiksi seikkailuiksi. Kummatkin täytyy kokea mutta ei samaan aikaan.
  
• Useat tyttöjen illat: Totta kai tyttöjen iltoja voidaan viettää useasti vaikka olisikin parisuhteessa. Puhun kuitenkin siitä todellisesta sinkkutyttöjen illasta, jolloin meininki on hurjaa, jutut härskejä ja ilta voi päättyä jatkoille ja - grrr - ja aamulla sitten walk of shame. En sano, että näiden pitäisi jatkua koko loppuelämän, mutta jos et ole koskaan sinkku et koskaan koe niitä pieniä (suuria) asioita joita sinkkuna tapahtuu. Lukuunottamatta jos olet syrjäytynyt sinkku ja juot punaviiniä yksin all night long.

• Vapaus: tehdä mitä haluat, milloin haluat, missä haluat ja miten päin haluat. Ikuisena sinkkuna voin sanoa, että tästä on myös pitkäaikaisvaikutuksia. Minun on todella vaikea päästää ketään asuntooni asumaan. Olen ollut oman itseni herratar jo kauan, minulla on omat tapani asua. Onneksi olen sen verran nuori että uskon oppivani vielä asumaan miehen kanssa. Jos tämä oppii asumaan minun kanssani. Uskon silti, että jokaiselle tekisi hyvää asua edes vähän aikaa yksin, siinä on puolensa.

Tähän hätään en keksi enää muuta, teen postaukseen jatko-osan jos innostun. Hyvää viikkoa!

P.s. Löysin taas uuden hyvän biisin, käykää kuuntelemassa se tästä! Ei ihan perusjuttuja.

Kolmas pyörä, vapaa pyörä

En voi (taaskaan) ymmärtää miesten aivosolujen toimintaa. 

Tai tässä tapauksessa yhden miehen toivottavasti-edes-muutaman-olemassa-olevan pienen aivosolun yhteentörmäystä.

Tämä tarina alkoi jo melkein 1½ vuotta sitten

Tutustuin mukavaan kaveriporukkaan. Siellä oli eräs mies, oikein mukava mutta ehkä aluksi liian kaveri-tyyppi. Sain jossain vaiheessa kuulla, että mies olisi ollut kiinnostunut minusta mutta en ottanut sitä vakavasti. Miehellä oli nimittäin maine helposti "rakastuvana" humoristina. Hän oli yksi porukan hauskuuttajista, joten aina ei tiennyt oliko tämä tosissaan vai ei. 

Vuosi sitten huomasin viihtyväni yhä paremmin miehen seurassa, mutta kuulin hänen tapailevan jotain toista tyttöä. Olin asian kanssa täysin sujut, päätin pitää hänet hyvänä ystävänä. Kun hän ilmoitti deittailun loppuneen kyseisen tytön kanssa, päätin antaa asian mennä omalla painollaan. Jos mies yhä olisi kiinnostunut minusta, hän kyllä tulisi luokseni. 

Asiat menivät todella oudoiksi. Periaatteessa meidän välillämme kipinöi flirtti, mutta myös vit*uilu ja ärsyttäminen kuuluivat asiaan. Ja kuuluvat yhä - VUODEN - jälkeen. Vuosi sitten mies muuttui lopulta kylmäksi minua kohtaan, huuteli kovaan ääneen olevansa ihastunut naimisissa olevaan ystävääni (ja se oli taas kaikista hyvin hauskaa) ja käyttäytyi minua kohtaan vaihetevasti ja oudosti. Menin ymmälleni enkä osannut enää olla hänen kanssaan. 

Vähän ennen tätä episodin alkua ajattelin pyytää hänet kävelemään, ihan vaikka kaverimielessä jos ei muuta. Mies sanoi tulevansa, mutta kun soitin hänelle ja sanoin olevani kohta hänen asuntonsa alaovella, miehellä kesti yli 20 minuuttia tulla ne saamarin rappuset alas. Kun hän vihdoin tuli, hän käyttäytyi aivan kuin häntä ei olisi kiinnostanut lehmän paskan vertaa olla kanssani, tilanne tuntui tukalalta ja ahdistavalta.Tässä kohtaa olisi pitänyt jo hälytyskellot soida.

Silti jokin meidän välillämme vetää puoleensa. Se on omituista ja inhottavaa, mutta silti kiinnostavaa ja kiihottavaa. 

Ennen kesää mies muuttui lopullisesti. Tiedän tämän johtuneet toisesta kaveriporukan miehestä, jonka kanssa minulla meni sukset ristiin (tosin sain kuulla siitä vasta seuraavana syksynä. Kyllä aikuiset ihmiset osaavat olla lapsellisia). Hän kai lopullisesti puhui minut kusipääksi tälle miehelle. Mies muutti toiselle paikkakunnalle töihin ja olemme nähneet vain muutaman kerran sen jälkeen. Enää hän ei kohtele minua niin pahasti, mutta siitä pääsemmekin tähän viimeisimpään episodiin.

Tapahtui muutama viikko sitten baarissa

Mies oli tullut kylään ja päätimme kaveriporukan kanssa lähteä ulos. Meillä oli pitkästä aikaa miehen kanssa todella hauskaa, vilkuilimme toisiamme ja heitimme pientä flirttiä. Miehen humaltuessa tämän jutut muuttuivat taas paskamaisiksi, mutta päätin jättää hänet rauhaan. 

Baarissa tanssimme ja mies tuli aina lähelle. Hetkeksi vain. Muuten hän olikin koko illan kiinni naisessa, joka on ollut kihloissa jo kohta kaksi vuotta. Miettikää! Vaihtoehtona olisi ollut minä (vapaa, ihana sinkkunainen) ja kihloissa oleva (ihana, NAIMISIIN MENOSSA) nainen. Nainen ei tietenkään lähtenyt miehen mukaan. 

Mies kuitenkin valitsi hänet ja kiehnäsi nenäni edessä koko illan. Sen verran kuin varatun naisen kanssa voi kiehnätä, mutta tarpeeksi että paikkani vessänpöntössä tuli selväksi.

Hän sanoi viimeisen kerran, ettei kiinnosta lehmän paskan vertaa ja tuossa vielä keskisormi.

Olin vapaa, kolmas pyörä koko illan. 

Niinpä laitoin asialle pisteen päässäni lopullisesti, hymyilin nätisti ja sanoin lähteväni kotiin. En tiedä mitä vuosi sitten tapahtui, mutta se oli jotain niin suurta ja kammottavaa (hänen mielestään) että ystävyytemme on napajäätä ja minua voi kohdella kuin muurahaisen pissaa. 

Asia tuli selväksi.

Muille jotka ovat samassa tilanteessa kuin tarinan sankarimies. Kertokaa pliis ihmiselle jos jokin menee päin mäntyä. Kertokaa jos ette halua enää olla kavereita. Kertokaa jos toisen seura on alkanut ärsyttää. Koska mikään ei ole inhottavampaa kuin epätietoisuus.