A Guy Friend

Perustin tämän blogin 12.5.2013. Tänään siitä on kulunut 117 päivää. 

Olen todella positiivisesti yllättynyt siitä miten helposti tämä lähti rullaamaan. Lukijoita (jotka lukevat julkisesti) on tullut todella kivasti bloggerin, blogilistan ja bloglovinin kautta ja joka päivä kävijämäärä on mukavan korkea. 

Perustin tämän blogin koska halusin oman keinoni purkaa tunteitani. Anonyyminä kirjoitan siksi, että haluan sanoa kaiken juuri sillä tavalla kuin tuntuu. Jos kirjoittaisin omalla nimelläni, en voisi koskaan tietää että joku ei käyttäisi sanomaani minua vastaan. Vaikka se ei mitään pahaa olisikaan. Tuntuu vain paremmalta puhua täysin avoimesti. Tietysti siihen vaikuttaa se, että puhun täällä myös yhden illan jutuista tms. ja en halua että niitä ihmisiä tunnistetaan minun kauttani. 

Mutta tämä oli vain pieni välihuomio. Todellinen postaukseni aihe on tämä:

Minulla on ollut ehkä yksi todellinen kaverimies. Sekä yksi joka uskottelee olevansa vain kaveri, mutta tiedän että hän pitää minusta enemmän. Kuitenkin tällä viikolla sain uuden kaverimiehen ja olen vain niin onnellinen! Meillä on ollut todella hauskaa yhdessä tänä syksynä ja tietysti mietin koko ajan alitajuntaisesti voisiko tässä olla jotain muutakin. 

Olimme kerran samaan aikaan baarissa kännissä ja hän sitten päätti humalasta rohkaistuneena kysyä asiaa. En siitä tässä enempää aio puhua, voitte itse lukea tilanteen täältä.

Viikko meni todella awkward fiiliksissä, kunnes otin tilanteen hallintaan ja pyysin hänet kahville. Sitten vain kysyin Voimmeko unohtaa koko asian? ja mies vastasi kyllä. Puhuimme asiat halki ja kumpikin oli sitä mieltä että tätä hyvää suhdetta ei kannata alkaa sotkemaan millään hömpötyksillä.

Ja olen nyt niin onnellinen. Ei olisi uskonut että näin onnelliseksi voi tulla siitä kun nappaa miehen ystäväksi. Mutta yhden asian opin! Jos haluat pitää miehen vain ystävänä, sopikaa pelisäännöt ajoissa. Se voi tuntua tyhmältä ja draaman hakuiselta mutta se pelastaa paljon. 

Ihannemies

Laitoin liikkeelle toukokuussa (tiedän, olen laiska tyhmä ja saamaton kun teen tämän postauksen vasta nyt.. kts. Ihannenainen) nettikeskustelun, jossa kysyin naisilta mitkä ovat viisi tärkeintä ulkonäkökriteeriä ja luonnekriteeriä/tapaa/vaikuttavaa tekijää. Sain 18 varteenotettavaa vastausta ja tässä ovat eniten esille tulleet asiat:

Ulkonäkö:

- 9/18 Samanpituinen tai pidempi.

- 10/18 Hoikka, (melko) lihaksikas ja hyväkuntoinen. Ei tarvitse olla treenattu, kunhan normaalin rajoissa oleva paino ja viihtyy kehossaan

- 6/18 Hyvännäköiset ja miehekkäät kasvot

- 1/18 Täyteläiset huulet

- 2/18 Hyvät hampaat

- 4/18 (Pitkähköt) hiukset

- 1/18 Kalju

- 1/18 Parta tai/ja viikset. Kunhan on siistit

- 1/18 Pilkettä silmäkulmassa

- 7/18 Siisti pukeutumistyyli

- 5/18 Hyvä hygienia

- 3/18 Hyvä ryhti

Luonne:

- 2/18 Empaattinen

- 3/18 Puhelias

- 3/18 Rauhallinen

- 4/18 Järkevä ja hyvätapainen

- 1/18 Hellyydenkipeä

- 9/18 Rehellinen ja luotettava

- 6/18 Huumorintajuinen ja hauska

- 1/18 Kiltti ja ystävällinen

- 1/18 Seksikäs

- 2/18 Rakastava

- 4/18 Fiksu

- 2/18 Tasapainoinen

- 1/18 Taiteellinen ja luova

- 1/18 Ei mustasukkainen

- 1/18 Positiivinen elämänasenne

- 1/18 Oma sosiaalinen elämä

- 3/18 Samanlainen arvomaailma

- 3/18 Suojeleva ja rohkeus

Muita esille tulleita asioita oli toisen tunteminen (pitäisi tuntea riittävän kauan), ulkonäöllä ei ole väliä kunhan miellyttää silmää, pääasia että on rikas, moderni ja rokahtava länkkärityyli, hyväksyisi sen ettei lapsia välttämättä pysty saamaan, nirso naisten suhteen, parempi kuin siskolla, kunhan on munat.

Eli tämän mukaan (Top-5) unelmien mies olisi:

1. Hoikka, (melko) lihaksikas ja hyväkuntoinen.
2. Samanpituinen tai pidempi.
3. Siisti pukeutumistyyli
4. Hyvännäköiset ja miehekkäät kasvot.
5. Hyvä hygienia.

1. Rehellinen ja luotettava.
2. Huumorintajuinen ja hauska.
3. Järkevä, hyvätapainen ja fiksu.
4. Samanlainen arvomaailma, suojeleva ja rohkeus, rauhallinen mutta puhelias.
5. Tasapainoinen, rakastava ja empaatinen.

Naisilla tuli paljon enemmän esille yksittäisiä toiveita, kuin miehillä. Kuitenkin moni sanoi, että sitten kun se iskee ei siinä mitään toiveita katsota. Ellei se ole jokin aivan ylitsepääsemätön. Pohdin myös omia toiveitani, ja ulkonäöllisesti toivon itseäni pidempää, hyväkuntoista miestä jolla on lempeät silmät. Luonne, hmm, varmaankin toivon uskollisuutta, rehellisyyttä, tasapainoisuutta (olen aika kiivas) ja sitä että ajatukset osuvat useimmiten yhteen. Minulla on joskus ollut kunnon toivelistat, mutta näin vanhempana on tajunnut ettei millään oikeastaan ole mitään väliä. 

Kun kemiat kohtaa niin ne kohtaa. 

Sinkkuuden sanakirja

Iltalehden sivuilla oli mielenkiintoinen kirjoitus Rakkaus ja Seksi - osastolla. Otsikkona toimi 24 asiaa, joita sinkut eivät halua kuulla. Iltalehden sivuille pääset tästä. Päätin poimia sieltä kohdat, jotka koskettavat/ovat koskettaneet minua suhteellisen usein.

Olisit melkoinen saalis!

Minä tiedän sen! Olen saalis ja blaa blaa blaa. Sitä ei halua kuulla vuosia seurustelleelta ystävältä. Toinen sivuilla lukemani asia oli että Sinun täytyy ensin rakastaa itseäsi, jotta voit rakastaa toista ihmistä. Hmm, totta tuokin mutta eikö itsensä rakastamiseen kuulu myös oman itsensä peilaaminen toisesta ihmisestä? Kuinka kukaan voi oppia tuntemaan oman itsensä vain katsomalla omaan napaansa? Sanotaan että silmät on sielun peili ja kuka muu toimii paremmin peilinä kuin oma rakastettu?

Olet liian nirso

Minähän en ala seurustelemaan kenen tahansa kanssa. Mitä ideaa on seurustella, jos mies ei tunnu oikealta? Muutama ystäväni on kertonut seurustelleensa joskus miehen kanssa vain seurustelun takia. Mies on ollut ihan ok sillä hetkellä, mutta heti kun "parempi" eli heille sopivampi ilmaantuu, edellinen mies saa häipyä. Onko tuo nyt reilua? Parempi siis olla yksin kuin loukata toista ihmistä. Tähän samaan paasaukseen kuuluu kommentti Miten olet vieläkin sinkku? Olet niin mahtava tyyppi! No niinpä taidan olla. En ole vain tavannut tarpeeksi hyvää tyyppiä näin hyvälle tyypille. 

Tapaat sen oikean kun vähiten odotat sitä

Tuota kommenttia saa kuunnella jatkuvasti! LOPETTAKAA! Minua ei kiinnosta tapaanko sen oikean joskus 50 vuoden päästä! Minua kiinnostaa se, etten ole saanut seksiä aikoihin ja että joudun kuuntelemaan ystävieni parisuhdejaarituksia selvin päin. Toinen mahtava kommentti on Sinä et tarvitse ketään! Öö.. haloo? Tarvitsetko sinä jonkun? Kokeileppa harrastaa seksiä ilman toista osapuolta. Kokeileppa leikkiä kotia yksin. Olematon mies on huonoa seuraa, eihän se auta siivoamisessa, tule perhepäivällisille ja lohduta sinua. Vähän taas aivosoluja kehiin.

Eikö sinua huoleta, ettet saa koskaan lapsia?

Voi kun nätisti sanottu. Anteeksi vain mutta jos en ihan nukkunut kouluaikoina biologian tunnilla, lapsen voi saada kun mies ja nainen harrastavat seksiä. Joten jos haluan lapsen, menen baariin tai spermapankkiin tai vastaavaan ja hankkiudun raskaaksi. En tarvitse kuin muutaman hyvän uimarin ja VOILÀ. Tiedän myös muutamia pariskuntia jotka eivät tule raskaaksi vaikka haluaisivat. Joten tämä kysymys on asiaton ja todella pe***eestä. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen. Jos minulla ei ole miestä kun kello tikittää, aion hankkia lapsia. Haluan että ihastuttava persoonani ja loistavat geenini jatkavat elämää tässä maailmassa. Eikö sinusta tunnu koskaan yksinäiseltä? No tuntuu? Ainahan tuntuu olevan niiiin kova ikävä kun oma kultsi on 32h poissa kotoa. Silloin soitellaan kavereille ja itketään sitä miten ikävä on. Jos seurustelevilla on niin yksinäinen olo silloin, eikö meillä 24/7 ilman rakasta olevilla ole yksinäistä? Sen saa jokainen itse päättää. Toivottavasti kuitenkin kukaan ei ole tässä maailmassa täysin yksin. Että on ystävät ja perhe ja niin pois päin. 

Parhaille kavereille: Oletteko te koskaan ajatelleet seurustelua?

Huoh. Tähän minun mielipiteeni voitte lukea vanhoista teksteistä klikkaamalla tästä ja tästä.

Antakaa meidän sinkkujen olla. Koskien siis ystäviä, seurustelevia, SUKULAISIA ja tuntemattomia. Jokainen eläköön omaa elämäänsä. 

Why so serious?

No totta kai!! Mitä oikein kuvittelin? Kipeäksi sitä sitten tultiin. 

Itku pitkästä biletyksestä.. eli ilosta. 

Eilen tuli siis kurkku kipeäksi ja nyt olen puhekiellossa. Tää on ihan hirveää koska puhun yleensä 24/7. Onneksi asun yksin niin ei ole pakko puhua miehen/kämppiksen kanssa. Tosin huonona puolena on se ettei kukaan mene ostamaan sinulle suklaata. 

Mutta onneksi blogin kirjoittamisessa ei tarvita äänihuulia, joten tänään haluan paasata teille muutamasta asiasta.

1. Kipeys

Joskus kipeänä olo on ihan jees, saa kerrankin omaa aikaa ja luvan katsoa telkkaria päivät pitkät. Mutta kun tulee kipeäksi silloin kun tekemistä on ihan liikaa ja synttärit ovat juuri olleet, se ei saa muuta aikaiseksi kuin ikäkriisin. Liikaa aikaa ajatella, nääs. 

Omat paranemiskikkani:

- Teetä, teetä ja vielä kerran teetä. Tee kaiken parantaa.

- Teehen munkkitippoja tai joitain muita apteekin alkoholimömmöjä.

- Syö raakaa sipulia (mieluiten punasipulia).

- Puolita sipuli ja laita se yöpöydälle. Kuulemma imee ilmasta kaikki bakteerit ja kämppä haisee ihan sipulille. Mutta älä syö sitä sipulia myöhemmin...

- Syö suklaata (tämä on oma paranemiskikkani.. eli tuskin auttaa muuhun kuin henkiseen olotilaan).

- Syö tulista ja valkosipulista ruokaa.

- Katso TV:tä (vältä itkuelokuvia koska rään tuotanto tuplaantuu ja voit tukehtua siihen).

2. Ihmissuhteet

Minulla on ollut muutaman viikon ajan todella mukavaa erään ystävämiehen kanssa. Olemme olleet paljon kahdestaan ja puhuttu syvällisiä asioita. Olen ehkä vähän ihastunut tähän mieheen, mutta koska hänestä on tullut niin hyvä ja tärkeä ystävä, en ole halunnut ottaa asiaa puheeksi. Sehän kuitenkin sotkee kaiken. 

Mutta perk***. Mieshän repäisi ja otti asian puheeksi silloin kun olin pienessä huppelissa. Kuvitteli kai etten uskalla siinä tilanteessa hyppiä silmille. 

Miehen puhe meni jotenkin näin (muistaakseni):

Oot aivan upee ihminen ja sun kaa on ollu tosi hauskaa ja oon vaa ehkä vähä ihastunu vielä johonki naiseen joka ei ees asu Suomessa ja oon vaa saanu viboja et sä haluut jotain enemmä ja mä en tiiä, ehkä mäkin haluun mut en osaa sanoo ja mömmömmömmömmööö.

Mihin katosi se ihana herttainen ihminen joka on hyvä ystäväni? Ja joka osaa puhua selkeällä suomen kielellä eikä mutista ihmeellisiä muminoita joista kukaan ei saa mitään selvää? Sanoin hänelle vain että puhutaanpa selvin päin ja juoksin tanssilattialle bailaamaan. Eipä olla vielä puhuttu. Tulin kipeäksi nimittäin. 

On täysin okei asia jos haluaa pysyä vain kaverina! On hyvä puhua asiat selväksi alussa, niin kumpikin voi tehdä niin kuin huvittaa. Mutta miksi ei voi sanoa selkeästi KYLLÄ tai EI vaan pitää mumista jotain ihmeellistä. EN KESTÄ. Toivottavasti saadaan asia nyt sovittua ja selvitettyä, ettei ystävyys kärsi.

Huoh.

3. Ikäkriisi

Viime vuonna ikäkriisi oli aika paha ja alkoi jo syntymäpäivillä. Silloin spotifyn kriisilistalla oli mm. nämä kappaleet:

1. Antti Kleemola - Kaikkea hyvää

2. Chisu - Vapaa ja yksin

3. Chisu - Miehistä viis!

4. Jamie O´Neal - All by myself

5. Nouvelle Vague - Too drunk to fuck

6. PMMP - Pariterapiaa

7. Laura Närhi - Mä annan sut pois

8. Juice Leskinen - Viidestoista yö

Uhkasin tässä kipeäksi tullessani vaipua samaan masennustilaan MUTTA sitten tajusin että olen ihana, seksikäs (no en ehkä ihan tällä hetkellä) nainen joka on hyvä saalis. Joten pyysin miestä kahville. 

HAHAA! Tein siis aloitteen. Ha ha haa! 

Tapasimme muutama kuukausi sitten sattumalta ja hengailimme samassa porukassa. Olemme olleet sen jälkeen facebook kavereita, mutta mitenkään muuten ei olla pidetty yhteyttä. Hän kuitenkin laittoi syntymäpäiväonnittelun ja siitä rohkaistuneena pyysin hänet ulos. Kunhan siis paranen.. Käydään ensi viikolla kahvilla, ilmoittelen sitten kuinka meni.

Vuoden vanhempi ja viisaampi

Täytin tosiaan siis muutama päivä sitten vuosia ja siitä innostuneena kutsuin parhaimmat ystäväni juhlistamaan asiaa. 

En voi ymmärtää sellaista asiaa, että iän myötä minulle on tullut tasan kaksi alkoholipersoonaa.

1. Juon ja siirryn suoraan laskuhumalaan. Tylsää siis.

2. En vain enää näe sitä näkymätöntä rajaa joka sanoo ÄLÄ JUO ENÄÄ NAINEN vaan jatkan kunnes olen diu diu diu. 

Mihin on kadonnut nuoruutena oppimani raja ja selväjärkisyys?

Juon enää harvoin ja illat noudattavat joko kaavaa yksille ja kotiin TAI yksille, no ehkä toisille, diu diu diu ja kompastellen kotiin. 

Tämäkin ilta alkoi sillä, että 3 skumppapullon jälkeen toisten yllyttämänä join tequilaa suoraan pullosta ja railasin karaokea. Kuitenkin osasin lopettaa onneksi edes jossain vaiheessa ja jaksoin elimistöön tankkaamallani viinalla juhlia pilkkuun asti. Baarissa ei siis mennyt pahemmin rahaa. Hyvä vaan. Tili on aika nollilla.. JA JÄÄVESI MAKSOI 1€?!? Laitonta sanon minä.

Jostain kumman syystä eräs kiinnostukseni kohde päätti piristää iltaani sanomalla että MINUA EI KIINNOSTA. Ehkä. Onneksi olin sen verran jurrissa että kimitin vaan jotain ja lähdin bailaamaan.

Btw miehet (ja me naisetkin grhm), jos ei kiinnosta niin se voisi olla kyllä tai ei. Ei mitään epämääräistä mutinaa jota kumpikaan ei ymmärrä. Saapahan asialle pisteen.

Joo. No ainakin ystäväni kanssa huomattiin sellainen asia, että vikat hitaat on mahdottoman kiva pilata muilta karjumalla biisiä tunteellisesti. Oltiinpa kauheita. No.. juopuneisuuden piikkiin. 

Lisäksi eräs mies maksoi meille taksin kotiin. 

Maailmassa on yhä paljon hyvää.

Ja olen nyt vuoden vanhempi ja mahdottomasti viisaampi. 

KAADA TUOPPIIN SITÄ PUNKKUA!

P.S. I love me

Hmm. Syntymäpäivä. Tänään. Se on jännä juttu. 

Taas yksi vuosi ilman omaa hanipöökultsipuppelia.

Hmp. 

Kidutin itseäni ja katsoin The Notebook elokuvan. Tuli hirveän hyvä mieli.

Hmp.

Lisäksi aloin lukemaan pitkästä aikaa kirjaa P.S I love you. Siitäkin tulee hirveän hyvä mieli.

Hmp.

Noo. Viikonloppuna baariin. Kirjoittelen sitten tänne vähän lisää..

Tavoitteeni baarissa on minimaaliset, kunhan olen hyvässä ja hauskassa humalassa.

Kiva ja kiitos. 

Moi. 

P.S. Tää Ariel juttu naurattaa. Disney ei petä.

JA VIELÄ HUOMIO HUOMIO HUOMIO!

TISSIT!

No niin sain huomionne. Hähä. 

Tuohon oikealle ------------------------------>

on ilmestynyt kysely ja olisi hirveän kiva jos vastaisitte siihen :)

Nyhvääjäystävä

HOI KAIKKI SINKUT?!

Oletteko kuulleet olennosta joka ei ikävä kyllä ole vielä kuollut sukupuuttoon vaan uhkaavasti lisääntyy kuin kanit kiima-aikaan?

Tämä olento on ystäväsi joka on alkanut seurustelemaan.

Meille ikuisille sinkuille on hyvinkin tuttua ystävät, joilla tuntuu aina olevan uusi mies kainalossa ja joiden kanssa kaava menee suunnilleen näin:

1. Sinä ja ystäväsi = BFF <3<3 ^^ ^^ joo sori lopetan heti...

2. Ystäväsi löytää iiiiiihana miehen. Uuh aah.

3. Hän vain katoaa. Et näe ystävääsi 3kk, et kuule hänestä mitään ja jos soitat hänelle vastaus on aina sama: 

Ystävä: Ööyyhm tota vähän huono hetki, sopiiko et soitan vaik huomen..

Minä: Joo okei no jut-

TUUT TUUT TUUT TUUT

Ja ei. Ystävä EI soita. Luulet olevasi vain ilmaa KUNNES

4. He eroavat. By hy hyy. Kyllä sitten soitellaan ja itketään olkapäähän räkäpalloja ja kaikki on niin huonosti ja onneksi sinä olet minun ystäväni ja plaa plaa plaa.

5. Jos olet armollinen ja pystyt unohtamaan menneen, olette taas ystäviä. 

KUNNES.

TUUT TUUT TUUT TUUT

Minä en ymmärrä. Onneksi parhaimmat ystäväni ovat ihania ja muistavat ottaa minutkin välillä huomioon. Sitten sanotaan että parisuhde lihottaa. No kai se lihottaa jos nyhvätään sohvalla 24/7 ja katsotaan miten söpöltä toisen nenä näyttää eri kulmissa. Yh. Lähtekää ulos, tapailkaa sinkkuystäviänne vaikka he tuntuvatkin olevan toivottomia tapauksia. Koska sinkkuystävänne eivät tule mukaan parisuhdeiltoihin. Ei kukaan halua olla 13 pyörä. Se ainut. Pullasorsa. Joo en tiedä mistä tuo nyt tuli.. Mutta pointtini tuli selväksi.

Ai niin. 

Ja jos minä kutsun ystäväni kahville, se kutsu ei koske MEITÄ vaan SINUA. Koulussa pitäisi opetella enemmän kielioppia ja sen ymmärtämistä. Ja kyllä, jos tarkoitukseni on puhua tyttöjen jutuista niin minähän puhun. Siinä on miehen korvat punaisena. Hähähä. 

Uaaaah. Tulipas paasaus. Sori.

Btw. Samassa talossa asuu siis aivan ihana mies. Sinkku ja suklaasilmä. Pitää yrittää treffata romanttisesti pyykkituvassa. Nam.