keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Hän on vain ystävä?!?

Olen nainen, joka viihtyy miesten seurassa ajattelematta seksiä 24/7. Miehet ovat mukavaa seuraa ja muutama parhaimmista ystävistäni ovat miehiä. Suurimmalle osalle ihmisistä tämä tuntuu olevat aivan absurdi ajatus, oma perheeni ja sukuni mukaan lukien.

Olen luvannut viedä erään ystäväni turistikierrokselle syntymäkaupunkiini. Mies ilmoitti, että olisi ensi viikolla tulossa jos se vain sopii. Innoissani kysyin vanhemmiltani, sopiiko että nukumme meillä? Voidaan nukkua samassa huoneessa, patja vaan lattialle. Ensimmäinen kysymys oli: 

Kuka hän on? Onko hän poikaystävä?


Ei ole, ihan kavereita vaan. Lupasin viedä turistikierrokselle kaupunkiin. Oltaisiin muutama yö. 

Jaa, no en nyt tiedä, jaa... *epämääräistä muminaa ja rivien välistä selvä ei*

Onko se ongelma, että hän on mies?

Ei se ole, tai no, ei. Emme vain halua tuntematonta ihmistä kotiimme.

Tämä on siis ihan ymmärrettävää. Tajuan ettei talo ole enää minun edes osittain. Rivien välistä pystyi kuitenkin selkeästi lukemaan, että mies oli suurin este. Huoh. Vastasin:
Ei se mitään, mennään Minnan luokse yöksi.

Onko hän Minnan poikaystävä?!?

Huoh. Oikeesti. Huoh.


Tämä toistuu myös kavereiden kesken. Jutellaan ystävän kanssa puhelimessa kun ovikello soi. Sanon että pitää lopetella kun Matti tulee kahville. Ystävän reaktio on pelkkää uu:ta ja aa:ta ja vink vink:iä. Ei sitä joka kerta jaksa selittää että hän on vain ystävä. VAIN YSTÄVÄ PRKL. 

Sitten on vielä ne ystävät, jotka tietävät sinun olevan vain ystävä miehen kanssa. He kuitenkin uskovat, että jos tarpeeksi monta kertaa vihjailee ja vinkkaa silmää, me rakastumme ja karkaamme Vegasiin naimisiin. Minulla on jopa yksi kaverisuhde mennyt pilalle tämän takia. Kumpaakin alkoi painostus ahdistaa ja siihen se kaatui. 

Onko se niin hirveää olla sinkku tässä maailmassa? Sinkku, jolla on kavereita? Pitäisikö sinkun olla yksin asunnollaan 24/7 ja leikkiä tinderillä? Minä vaan kysyn.


4 kommenttia:

  1. Ihan kun tää ois miun kirjottama teksti, nmittäin pystyn samaistumaan tähän kaikkeen TÄYSIN!!

    VastaaPoista
  2. Hei! Löysin blogisi ja olet kyllä uskomaton kirjoittaja!

    Tämä kirjoituksesi oli kuin omalta näppäimistöltä. Olen töissä miesvaltaisella alalla. Ja pari viikkoa sitten olin kahvittelemassa sukulaisen luona.

    Kun kerroin aloittaneeni vesijuoksun ja mainitsin sen menneen kilpailuksi ja 'Matin' voittaneen joka kerta, luulin sukulaiseni tukehtuvan kahviin. Sain pitkiä katseita päästä varpaisiin ja kiirehdin äkkiä sanomaan, että myös 'Mikko' oli pari kertaa lähtenyt matkaan. Taisin pahentaa tilannetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos ja tervetuloa messiin! Monille se on vain elämää oudompi asia että mies ja nainen voivat olla vain kavereita. Huoh.

      Poista